punaiset lumpeenkukat

Huomasin lammikolla vaaleanpunaisia lumpeenkukkia.
Ne ei varmaankaan ole itsestään siihen kasvaneet, vaan istutettuja.
Tavallista lummetta isommilta näyttivät, samoin  kuin nuo valkoisetkin.

veneitä rannalla

Meillä ei ole omaa venettä, eikä ole venepaikkaa. Viimeksi olen soutanut taiollut veneen kyydissä joskus lapsena. Se oli hullua aikaa kun isosisarukset
lähti järvelle, ne lainasi luvatta naapurin venettä ja niin lähdettiin kaikki soutelemaan, meitä oli mukana neljä tai viisi.  Oltiin hullunrohkeita, ei osannut pelätä, että vene kaatuisi.  Joskus soudettiin läheiseen
saareen, jonne oli rannalta matkaa ainakin kaksisataa metriä. Osattiin uida mutta oltaisko jaksettu hädän tullen uida rantaan. Minä  osasin kellua jo ennen kuin osasin uida. Naapurit huomasi että heidän vene
on otettu ne tuli huutelemaan ja me kakarat tietenkin pelättiin tulla
järveltä takaisin rantaan.  Minä kun olin nuorin, niin minun ei tarvinnut vastata isosisarusteni tempuista.

Olen kyllä sen jälkeenkin ollut veneessä, mutta vene on pysytellyt rannalla.
Tänä kesänä en ole käynyt uimassa. Aina on ollut milloin mitäkin että en ole mennyt uimaan. Nyt vedet on jo alkaneet kylmetä, joten uimiset taitaa jäädä tältä kesältä.  Järvireissullani kurkistin Ahdin valtakuntaan, jossa aallot laineita keinuttaa, vai keinuttiko.

joutsenet

Olin menossa lintulammelle, kun huomasin yllättäen laulujoutsenet jalkakäytävän reunalla puun varjossa. Valppaana mutta luottavaisena ne oli tarkkaili ohikulkijoita ja autoliikennettä

.Laulujoutsenet on pesineet Jokelan lammikoilla vuosikausia ja tottuneet ihmisten läsnäoloon.

leijonankita kukkii

                      Leijonankidat esikasvatin keväällä.

monta asiaa terveydenhoitoa

Tilasin ajan jo toukokuulla, mutta pääsin lääkärin vastaanotolle vasta tänään.
Silloinen uniongelmakin ehti jo helpottaa, joten sain mahdollisuuden valitella muita vaivojani.
Minä en yleensä pikkuvaivojen takia lääkäriin mene, kesälläkin kaaduin mutta kun itse ylös pääsee niin  se on hyvä merkki siitä ettei ole sattunut pahempaa.
Mutta kyllä sen huomaa, että ikä hankaloittaa tekemisiä ja jalat käy aina vaan hitaammaksi.
Niinpä sitten toin esille nilkkavaivan, joka on vaivannut minua jo vuosikausia. Sellainen vaiva kuin nilkkaa puristaisi vanne, mutta ei ole varsinaisesti kipeä. Kävely ja painavan esineen kantaminen lisää niitä tuntemuksia. Joudun käyttämään kenkiä sisälläkin, koska silloin se vaiva ei tunnu niin paljon. Vaiva tuntuu koko ajan, mutta siinä ei ole varsinaisesti kipua.
Lääkäri käänteli nilkkaani ja tutki sen asentoa ja liikevoimaa. Päätyi toteamukseen, että nilkassa ei näy poikkeavaa, mutta mahdollisesti nilkassa voi olla kulumaa, joka aiheuttaa ne tuntemukset.
Olihan se parempi diagnoosi kuin viimeksi, jolloin päädyin ostamaan tukisukkia, lääkärin sanottua vaivan johtuvan jalan sisäisistä suonikohjuista.
Ehkä ne sukat vähän helpottikin jalan rasituksia, mutta ne on niin vaikeat saada vedettyä jalkaan.
Puhuttiin tänään siitä uniongelmasta. Lievään uniongelmaan määrätään masennuslääkettä ja sellaisen reseptin ne antoi, kaiken varalta, jos sattuisin tarvitsemaan.  Näkyi uusineen lääkkeetkin. Syksyllä pitää käydä jättämässä laboratorioon verinäyte. Eli sain samalla reissulla hoidettua monta asiaa.

lokin katupojat

Lokit on alkaneet pesiä taajamassa. Pesäpaikkana on useimmiten rakennuksen katto.
Kun poikaset kasvaa ne lähtee pesästä ja lokin katulapsia näkyy kulkureiteillä.
Nämä kalalokin poikaset lepäilivät kävelytiellä
ja siirtyi heinikolle odottamaan että emo löytäisi niille ruokaa. Emon ääni kuuluikin aika läheltä.

                                       lokinpoikaset

pensaskerttu on ahkera laululintu

Pirteä pensaskerttu on ahkera ja äänekäs laulaja. Sen pirteä laulunsäe on helppo tunnistaa. Se laulaa usein näkyvällä paikalla ja on helppo valokuvauskohde.
Pesän se rakentaa matalalle usein pensaaseen taikasviston suojaan.

pieni suoretki

 Kävin läheisellä suolla katsomassa suon elämää.

Suon marjoja ja kasveja.
    juolukka

       pyöreälehtikihokki

    Muutama kypsä lakka löytyi suolta.

riikinkukko ja kanat

Muutama päivä sitten kävin katsomassa näitä komeita siivekkäitä.

mustikkareissu

Kävin eilen näissä maisemissa ja huomasin paljon mustikoita.
Kukaan ei ollut niitä huomannut, joten suuri marjasaalis odotti minua. 
Mukanani ei ollut kuitenkaan mitään astiaa, joten lähdin tänään uudelleen sinne.

Päätin lähteä jo varhain aamulla, mielessäni täyttyvä mustikkaämpäri, jota sitten perkaan lopun iltapäivän ja höyryävän lämmin mustikkapiirakka sepä olisi hyvää.

Kun tulin marjapaikalle, niin mustikat oli käyneet vähiin, ei niistä mustikkapiirakkaa tule. Vähän ajan päästä kuulin puhetta. Kaksi thai-naista kiirehti ämpäreineen ohitseni, tuskin huomasikaan minut.
Tuonne metsän taakse ne menivät. Olin helpottunut, hyvä kun joku kerää ne marjat, ettei ne metsään jää. Säästynpä selkäkivuilta ja hyttysten puremilta.

kosken virtausta

Metsän keskellä rotkomaisten kallioitten ja korkeitten kuusien suojassa on pienehkö puro, jossa vesi virtaa muodostaen koskimaisia putouksia. Nyt keskikesällä vesi oli aika vähissä joten ihan uimaan siihen ei pääse. Metsä on Vantaan pohjoisosan ja luonnonsuojelualuetta ja siellä pesii monia lintuja. Tällä kertaa äänekkäimpänä lauloi peukaloinen sekä tiaisten poikaset. Vesi virtasi kivien välissä, paikka oli rauhallinen ja vaikuttava.  Kevätaikaan näkymät voi olla varsin erilaiset kuin näissä kuvissa.

 

 

 

 

 

 
                   Alueella oli pieni tunnelmallinen rakennus.

keltamataran kukat

Keltamatara on melko harvinainen ja nykyään se on vaarantunut ja uhanalainenkasvi.
Se kasvaa kuivilla paikoilla, niityillä, pientareilla ja tien varsilla, mutta niittyjen ja maaseutumaisen perinneympäristön katoaminen on tehnyt siitä paikoin jo harvinaisuuden.
Tiesin yhden lähellä olevan keltamatara esiintymän, mutta se on nyt tuhottu rakentamisen tieltä.
Muistin nähneeni niitä joskus Porvoossa ja sieltähän näitä oli melko laaja esiintymä.

 

Kymmenen päivää sitten kävin niitä etsimässä ja silloin kukat ei olleet silloin täysin auki,
tässä kuvassa näkyy hyvin kasvin lehtiruusukkeet.

vedenalaiskuvaus

Talvella ostin action kameran ja olen kokeillut sillä erilaisia kuvatilanteita.
Kovin paljon en ole keksinyt sille käyttöä, koska en keksi missä tilanteessa se olisi parempi kuin tavallinen kamera tai puhelimen kamera.

Testasin vedenalaiskuvausta. Eihän siellä pinnan alla paljon kuvattavaa ole. Kovin tarkaa kuvaa ei tullut, mutta tavallaan mielenkiintoista nähdä kameralla veden pinnan alle Ahdin valtakuntaan.

päivän perhosia

Minulla on muutama sellainen vakipaikka, jossa käyn katselemassa perhosia.  Tänään kävin yhdessä sellaisessa paikassa. Perhosia oli aika vähän, mutta useita lajeja siellä kuitenkin näkyi.
Helmihopeatäplä oli iloinen yllätys, tässä lisäksi ketohopeatäplä, lauhahiipijä, piippopaksupää, kangassinisiipi, ratamoverkkoperhonen ja helmihopeatäplä.
Lisäksi näin sitruunaperhosen ja termaperhosen, mutta niistä jäi kuva ottamatta.
Päiväperhoset lentää yleensä vain aurinkoisina ja lämpiminä päivinä. Liian kylmässä ne ei pysty lentää, koska se kuluttaisi liikaa polttoainetta.
Kun olen perhosia seurannut, niin toiset yksilöt niistä lentää nopeasti ja toiset hitaasti. Kuoriutumisen jälkeen perhosella on kiire löytää ravintoa, ja useimmilla lajeilla myös puoliso lisääntymistä varten.
Tällöin niiden elintoiminnat on nopeimmillaan ja ne lentää nopeasti.
Lajista riippuen niiden lento ja liikkeet hidastuu vähitellen ja jonain aamuna ne ei jaksa enää lähteä etsimään mettä.
Jotkut päiväperhoset voi elää lähes vuoden, toiset lajit elää viikon, jotkut yöperhoset elää vain  muutaman tunnin tai päivän.
Jotkut päiväperhosista talvehtii aikuisena (esim. nokkosperhonen, suruvaippa, neitoperhonen) ja toiset toukkana (esim ritariperhonen, sinisiipi) tai munana.
Monella perhosella on pitkä toukkavaihe, esim ritariperhosen toukkavaihe kestää noin 11 kuukautta ja aikuinen  perhosyksilö lentää korkeintaan kuukauden ajan.
Jos kesä on kylmä ja runsassateinen, perhoset ei pysty etsimään mettä ja ne vaipuvat horrokseen, herätäkseen uudelleen, kun aurinko paistaa ja lämpötila on yli +17 astetta.

 

 

sorsaemo ja poikaset lummelammella

 Lummelammen sorsaemo ja poikaset.

maariankämmekkä kukkii

 Maariankämmekät kukkivat suolla.

Kukinnon väri vaihtelee tummanlilasta vaaleanpunaiseen ja valkeaan.

Melko vaalea maariankämmekkä, jonka lehdissä ei ole tyypillisiä tummia raitakuvioita

  Maariankämmeköitä suomaisemassa, täällähän niitä oli harvakseltaan.

perunat ja salaatit kasvaa

 Kylvin pari riviä perunaa, ja se on kasvanut hyvin.  Lisäksi salaattia ja porkkanaa.
Nämä on kasvaneet ihan hyvin.

oma maa mansikka

 Oman maan mansikat on kypsymässä.  Pienen rasiallisen niistä sai kerättyä.

vihannekset vihertää

Porkkanaa ja salaatti kasvamassa.