puun henki

Täällä asuu puun henki.

Metsässä asuu erilaisia puunhenkiä.

Olen täynnä pahkanaama ja minua hävettää kun kaikki tuijottaa olemustani.

   Kun olin nuori, minulle tuli identiteettikriisi, en tiennyt haluanko olla eläin vai kasvi.

   Minä olen puuntoukka  ja tässä vaan kasvan ja paksuunnun.  Minusta tuli pöllösilmä

Minä olin metsän suurin eläin ja pakenin kaikkea liikkuvaa. Mutta sitten
pysähdyin tähän. Harvoin joku kulkija täällä kulkee, ja vielä harvempi minua
huomaa. Ainoa huvini on nähdä vuodenaikojen vaihtelut. Näetkös, komeat
sarveni, vuosi vuodelta ne kasvaa aina isommaksi.

  Tälläisen rujon muodon Luoja mulle antoi. 

   Minua vaan potkitaan jos olen jonkun tiellä.

 

    Me ollaan kaikki vähän outoja otuksia kait.

kadonnut pöllösilmä

Tein tuttavuutta tämän pöllösilmän kanssa vuonna 2006.
Se oli hämmästyneen ja hauskan näköinen. 
Vuosien kuluessa poikkesin sitä välillä katsomassa.
Sitten se unohtui pitkäksi aikaa ja epäilin, että pöllösilmän tarina olisi jo loppunut.  Keväällä kuljeskelin katsomassa kun räkättirastaat rakensivat pesiään. Tunnistin vanhan pöllösilmän vaikka se olikin paljon muuttunut. Pöllösilmäpuu oli saanut suojakseen lautakehikon.
Pöllön henki elää vanhassa koivussa vielä tämän jälkeenkin.

kuvat jotka jäi ottamatta

Minulla on ollut pitkäaikainen toive nähdä karhu luonnossa. Itäsuomen kautta
autoillessa sen voisi nähdä hiljaisilla seuduilla. Kaikki ei ole osunut kuitenkaan kohdalleen.

Olen toivonut näkeväni kuningaskalastajan. Tänä kesänä kuningaskalastajia näkyi tavallista enemmän. Osa linnuista saattaa selviytyä maassamme talven yli veden äärellä. Menin paikkaan jossa lintu oli nähty jo pitemmän aikaa, mutta paikkaa vaihdellen pitkin joen vartta.
Kävelin oenreunaa tarkkaillen puitten oksia, toiveena nähdä turkoosinen ja smaragdille
välkehtivät pieni lintu jossakin puun oksalla.

 Revontulia ennustettiin näkyvän ja lähdin katselemaan niitä. 

Tiedetään että revontulet syntyvät kemiallisesta reaktiosta
auringonhiukkasten osuessa maan magneettikenttään noin 100 km korkeudessa.
Ylempänä purkautuvat typpimolekyynit välkehtii vihreinä ja alempana purkautuvat
happiatomit punaisina revontulina. Vanhan Aasialaisen uskomuksen mukaan ihminen,
joka on kerran nähnyt revontulet, saa elää onnellisena loppuelämänsä.

rantasaunan tarina päättyi

Sauna sai ilahduttaa kävijöitä kesän mittaan ja monet löylyt siellä oli heitetty.
Siitä tuli niin suosittu, että siitä on kerrottu lehdissäkin.
Monet halusi käydä katsomassa tätä kummallisuutta ja monet halusi saunoa.

 

Sauna oli toimivana keväästä alkaen ja koska sille ei ollut lupaa se on purettava.
Tässä kuvassa kiuas on kannettu ulos, eli siellä ei enää saunota.

Syksyn aikana sauna katoaa joen rannasta.

rantasauna

   Tänne saunaan saa tulla kuka vaan saunomaan.

Saunan piha on koristeltu kukkasin ja siitä on tehty viihtyisä.

Lauteille mahtuu kerralla useampikin. Vesi on jokivettä.

Kiukaasta tulee kuumat löylyt.

Saunomisen jälkeen voi pulahtaa uimaan raikkaaseen jokiveteen

pöllösilmä

Tässä puussa näytti selvästikin tuijottava ilme, niinkuin olisi joku pöllö.

Muistin tuon puun ja kävin sitä katsomassa. Siitä on tarkalleen kahdeksan vuotta aikaa.

Puu on vähän muuttanut muotoaan ja pöllön silmät melkein kadonneet.