koronasta aurinkoon

Maailman koronatilanne 29.4.2021 klo 12.30 COVID-19-
Kuolleita yhteensä    3 165 968
Tartuntoja yhteensä    150 295 114
Suomi; 29. 4.2021
kuolleita 913   
tartuntoja 86 613

Korona on auringon ulompi kaasukehä ja kaasukehän hajaantumisvyöhyke.Sen lämpötila on hyvin korkea, noin miljoona astetta.
Korona on huomattavasti kuumempi kuin Auringon pinta.
Korona on hyvin harvaa kaasua, ja siitä lähtee aurinkotuuli.
Se on Auringon magneettikentän voimaviivojen täyttämä.
Koronassa on moneen kertaan ionisoitunutta kaasua sekä pölyä.
Ulompana on F-korona, joka valaisee, koska siinä on pölyä, joka heijastaa auringon valoa.

Korona näkyy selvästi auringonpimennyksen aikaan, jolloin koronan epäsäännöllinen muoto paljastaa magneettikentän voimaviivat. (wikipedia).

pixabay

pajusirkku

Pajusirkkukoiras on saapunut samaan rantakaislikkoon, jossa sen viime vuonna huomasin. Se tulee huhtikuun alkupuolella jolloin sen jankuttavaa ääntä alkaa kuulua kosteikoista.
Pajusirkku tarkkailee ympäristöä usein näkyvästi, mutta sujahtaa helposti piiloon. Lintu pesii sirkkulintujen tapaan maahan tai mättään reunalle. Se munii 4-5 munaa, joita se hautoo noin 12 pävää. Poikaset voi lähteä pesästä jopa 8 päivän ikäisinä. Pajusirkku voi tehdä kesän aikana kaksi poikuetta.

Naaraan yleisväri on ruskea ja ulkonäöltään sen voi helposti sekoittaa muihin sirkkulajeihin. 

Suomessa pesii muitakin sirkkulajeja. Keltasirkku on yleisin sirkkulaji ja usein se talvehtii maassamme.

Peltosirkku on harvinaistunut viime vuosikymmeninä.
Pohjansirkun pesimäalue on pohjoissuomessa, laji ei ole kovin runsas.
Pikkusirkku pesii lapissa harvalukuisena.
Lapinsirkku pesii tunturilapissa harvalukuisena ja laji määritetään nykyään pulmusiin.
Pulmunen pesii harvalukuisena tunturilapissa.

hemppo on pieni varpuslintu

Pieni varpuslintu. Se on aika huomaamaton eikä sen lauluun kiinnitä huomiota. Hempot viihtyivät lepän urpujen kimpussa, etsien siemeniä.

järripeippo on pohjoisen lintu

Asuinseudullani ei pesi järripeippoja, enkä niitä täällä näy kuin ehkä muuttoaikoina.
Muutama päivä kuulin niiden ääntelyä, mutta utuisessa säässä en nähnyt lintuja.
Tänään kuulin ääntä toisessa paikassa ja huomasin järripeipon, josta kuva.
Järripeippo on pohjoisen lintu ja lapissa sen lauluääni on yleisimpiä lintuääniä.
Lapin vieraan näkeminen näillä seudulla ilahdutti, ehkä se jatkaa matkaansa pohjoiseen.

Videolla saman järripeipon laulua, taustalla tiaisten ääniä sekä ympäristömelua.

punkkirokotetta hakemassa

Olen vuosien ja vuosikymmenten aikana kulkenut paljon maastoissa, metsissä ja soilla, marjastanut, kerännyt sieniä eikä koskaan tullut punkkeja iholle, ei sitten lapsuuden jälkeen.
Lapsuusaikana punkkeja oli iholla ja kun huomattiin ne nypittiin pois ja iho kutisi jonkin aikaa. Ei niiden vaarallisuudesta puhuttu silloin mitään.
Muutamia vuosi sitten matkustelin pitkin rannikkoseutua ja kuljin monenlaisissa maastoissa. Kotiin tultua tunsin iholla jotain ja punkkihan se oli, sain nypättyä sen heti pois. Punkin jälkeen iholle nousi näppylä. Näppy pysyi iholla yli kuukauden kunnes katosi vähitellen.
Seuraavan kerran kun punkkibussi liikkui täällä päin hain punkkirokotteen, eli puutiaisaivokuumerokotteen sekä sen jälken kaksi tehosterokotetta.
Sittemmin punkki on tullut muutaman kerran iholle, mutta olen sen heti huomannut.
Edellisestä punkkirokotteesta on nyt  3 vuotta. Rokotebussit kulkee paikkakunnalta toiselle kevään ja alkukesän aikaan. Kävin hakemassa punkkirokotteen.

pieniä koreja

Huomasin lahossa laudan kappaleessa pieniä siistejä koreja. Korin sisällä olevat on pieniä linssejä.
Löysin niille nimeksi leipäkorisieni. Aika erikoisen näköisiä ovat, ihan kuin karkkeja.

krookukset

 Kevään ensimmäisiä puutarhakukkia, iiris, krookus, talventähti ja sinivuokot.

lintutarkkailua

Peippojen laulua kuulee jo yleisesti ainakin asutuilla seuduilla.

Keltasirkkuja en ole tänä talvena liiemmin nähnyt. Tämä koiras lauleli puun oksalla. Koiraan väritys on usein paljon voimakkaampi kuin tällä yksilöllä, mutta koiraaksi sen totesin, koska lauloi lajityypillistä laulua, naaras ei tiettävästi laula.

Punarinta on ensimmäisiä pikkulintuja, jonka laulua kuulee jo huhtikuun alussa. Jotkut yksilöt niistä saattaa jopa talvehtia maassamme. Laulaa usein näkyvällä paikalla ja laulurytmiä voi verrata pienen puron helmeilevään solinaan.

Mustarastaskoiraita talvehtii täällä yleisesti, mutta naaraita selvästi vähemmän. Taisin nähdä koko talvena vaan yhden naaraan. Ruokapaikan lähellä oli taas yksi kesy koiras. En enää ruoki lintuja, mutta ehkä se yksilö tunnisti minut.Tämä naaras oli myös kesy, ehkä sama joka oli talvella ruokintapaikalla.

Harakat ovat rakentaneet pesää aivan asutuksen tuntumaan.

Asutuksen lähelle on myös kanahaukka asettunut. Viime vuonna ne pesi samalla aluella, mutta eri pesässä ja tämä oli silloin niiden varapesä. Pesää ne alkoi kunnostella helmi- maaliskuun vaihteessa, luultavasti siellä on haudonta meneillään.

Aamuisella lintu-luontohavaintoreitilla havaitsin myös punakylkirastaan, räkättirastaita ja laulurastaan. Lisäksi tiklejä, sini- ja talitiaisia.

Paluureitilla kuulin hanhien ääntä. Pieni parvi tundrahanhia lensi kaakon suuntaan. Suuntaa vähän mietin, ehkä ne tiesi sopivan levähdyspaikan.

Niiden perässä lensi muutama valkoposkihanhi, myöskin ne lensivät kaakon suuntaan.

Oli antoisa pyhäpäivän lintuaamu. Ulkona aurinkoista ja hieman pakkasella -1 astetta