Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. elokuuta 2021

kivikasvoja ei naurata

Taidetalon kulmilla huomasin nämä kivikasvot.






maanantai 26. heinäkuuta 2021

muinaiset aallot

Jääkauden jälkeen Ancylusjärven aallot lainehtivat täällä n 8000 vuotta sitten.
"Tähän rantatörmään löivät n 8000vuotta sitten itämeren edeltäjän Ancylusjärven aallot."

Lämpötilan noustua veden pinta alkoi alentua.
Tämä kivi on ollut vuosituhansia paikallaan. Siinä on tämä muistolaatta.

maanantai 2. syyskuuta 2019

kivimuodostelmat

Sipoossa Söderkullan aluella on kallio, jonne on rakennettu kivimuodostelmia.
Kivet on huolellisesti asennettu, ne pysyvät paikallaan ilman mitään muurauksia tai kiinnityksiä.
Läheltä katsomalla huomaa miten tarkasti ne on asetettu paikalleen, niin että ne siinä pysyy.

Pienempiä kivirakennelmia on useita, kaikki huolellisesti tehtyjä.

maanantai 29. heinäkuuta 2019

luonnonkiviä

Monenlaisia kiviä löytyy maaperästämme. Tässä kvartsikiteitä.

Hiekkamontuilla sateen jälkeen värikkäitä kiviä.


Aventuriinikvartsiittia Sodankylästä.
Aventuriini on vihertävänsävyinen kvartsikivi.
Pallograniittia esiintyy joillakin seuduilla, nämä on Kurussa.

Kivestä muotoutunut kuoppa, hiidenkirnu Askolassa. karttalinkki
Alakuvan louhoksesta on louhittu mustakiveä Kivijärven gabroa.

Kaatialan kaivokset on nykyään veden täyttämiä ja nykyisin laajasti sukelluskäytössä.
Louhoksen ympärillä on isot hiekka ja kivikasat muistuttamassa ajoista jolloin sieltä louhittiin maasälpää .karttalinkki
Kaatiala on ollut myös suosittu kivikeräilijöiden kesken. Sieltä on löydetty korukiviä ja voi sieltä vielä kirjomaasälpää, josta jotkut tekevät koriste-esineitä.

Kivimetsää jossain pohjanmaalla.
Graniitin ulkonäkö vaihtelee paljon. Tässä pienirakeista graniittia.
Kivessä näkyy maaasälpää kvartsia ja särvivälkettä.
Alakuvassa helsinkiitti.
Helsinkiitti on eteläisessä suomessa esiintyvä graniittinen kivilaji. Siitä tehdään koruja ja kiviesineitä
Jääkauden aika on muovannut hiekka-ja soramonttujen kerroksellisuutta.

Kalkkikiveä näkyy joskus tieleikkausten läheisyydessä.
Graniittisessa kivessä oleva granaatti, on säröilevää, siitä ole korukiveksi.
Kivi kahden puun välissä Pohjanmaalla.

Kivien pinta on punertunut. Mutta värin aiheuttaa tietty levälaji.

Kilpisjärven Norjan puolella oli vesi muovannut erikoisia hiidenkirnumaisia uomi
Jäämeren rannalta löytyi sydämen muotoinen kivi.
 Pohjoisessa tien reunan liuskeistä kalliota.

Eteläsuomessa esiintyy murenevaa graniittia, jota sanotaan rapakivigraniitiksi.
 Tämä erikoisen näköinen kantarellikivi löytyy Porvoon lähistöltä. Se on saanut muotonsa jääkauden vesivirtojen huuhtoessa kiveä. Kivi on graniittinen pyterliitti, se ei rapaudu eikä murene .karttalinkki
 Kiviä katselemalla huomaa, että kaikki kivet ei ole saman näköisiä eikä saman värisiä.
Alakuvassa Kittilän jaspista irtokivenä soramontuilta.
Kittilän jaspis on monikäyttöinen ja hyvin suosittu korukivi.
Heinolasta pohjoiseen matkatessa ei voi olla huomaamatta keikkuvaa kiveä tien reunalla.
Pohjanmaalla tien reunassa hevoskivi, jonka yli 100 vuotta sitten kirjoitettu teksti kertoo sen ajan oloista.
Tässä on metsän keskellä luola kiven sisällä.
Rajakivet on ollet hyvin merkittäviä ennen vanhaan.

maanantai 1. heinäkuuta 2019

liikkuva kivi

Lusi- Jyväskylä tien varrella on tämä eikoinen kivi.
Poikkesin katsomaan sitä tällä kertaa. Tukevasti se siinä on.

Kivi  on Sysmän kunnan alueella.

maanantai 19. marraskuuta 2018

muinainen hauta

Maastosta löytyy paikoin vanhoja hautapaikkoja, ne ovat myöhäiseltä kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta. Tällaiset hautaröykkiöt rakennettiin korkeille ja näkyville paikoille silloisen asutuksen viereen tai sen pihapiiriin.
Pronssikaudella merenpinta oli nykyistä korkeammalla ja hautaröykkiöt sijaitsivat tuolloin muinaislahtien rannoilla tai -saarien huipuilla.
Nykyään nämä hautaröykkiöt löytyvät metsien siimeksistä ja peltojen laidoilta läheisiltä kallioilta.  
Sisämaassa raunioita rakennettiin myös uhrikäyttöön.
Nämä röykkiöt sijaitsivat Sisä-Suomen järvien rannoilla näkyvällä paikalla.
Vanhat hautapaikat ja hautaröykkiöt on aina kallioiden päällä, maastoa korkeammalla.  Haudan päälle asetettiin kiviä röykkiöksi. Kiviröykkiössä olevat kivet ovat sylissä kannettavan kokoisia, eivätkä ole jääkauden aikaisia. Isoimpia kiviä on voitu järjestää ympärille kuin suojaukseksi.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

kuninkaankivi

Kuninkaankiven nimellä kutsuttuja siirtolohkareita on Suomessa useampia. Kivet liittyvät usein Ruotsin kuninkaan käyntiin paikalla tai ne ovat vanhoja rajakiviä.
Valkealan kuninkaankiven kerrotaan liittyvän taisteluun, joka käytiin 1790 Valkealan lähiympäristössä.
Kustaa III seurasi taistelua, joka päättyi Ruotsalaisten voittoon.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

kantarellikivi on erikoisen mallinen

 Loviisan luoteispuolella sijaitsee erikoisen näköinen kivi. Erikoisen näköinen kivimuodostelma on syntynyt jääkauden jälkeisenä aikana muinaisen Itämeren vaikutuksesta. Muodostelma  on syntynyt maankohoamisen vaikutuksesta Itämeren vetäytyessä muutaman sadan vuoden ajan.
Sienimäisen muotoinen kantarellikivi on raukki. Kaikki raukkikivet on syntyneet jääkauden jälkeisenä aikana rantavesien vaikutuksesta.(11 500-12 500 vuotta siten)
Kantarellikivi on peruskalliossa kiinni oleva pysty muodostelma noin 2,1 metriä korkea ja noin 1,5 metriä leveä. Kivi näyttää rapakivigraniitilta tai viborfigiitilta mutta se on kivettynyt lujaksi, eikä siitä irtoa kivenmuruja maahan.Paikka oli jonkin verran sivussa, mutta sinne pääsee metsäpolkua pitkin.

Näyttää kuin siitä olisi rapautunut reuna pois. Se on nimetty kantarellikiveksi.
Kivi on muodostunut merivirtojen vaikutuksesta ja tämän tyypin kiveä sanotaan raukki kiveksi.

torstai 15. lokakuuta 2015

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

vanha kalkkilouhos

Sipoon rajamailla on vanha kalkkilouhos. Louhoksia on useita ja ne sijaitsee metsän keskellä, niin että ne huomaa vasta kun osuu kohdalle.
Paikka vaikuttaa aika pelottavalta, koska louhokset näyttää aika syviltä ja syviä ne varmasti ovatkin. Täältä lohuhittiin kalkkia 1800 luvun alusta alkaen noin sadan vuoden ajan. Louhokselle rakennettiin silloin rautatie, joka oli hevosvoimainen.