pensaskerttu on ahkera laululintu

Pirteä pensaskerttu on ahkera ja äänekäs laulaja. Sen pirteä laulunsäe on helppo tunnistaa. Se laulaa usein näkyvällä paikalla ja on helppo valokuvauskohde.
Pesän se rakentaa matalalle usein pensaaseen taikasviston suojaan.

kirjosieppojen saapuminen

Kirjosiepot on saapuneet. On ilahduttavaa kuulla kirjosiepon innokasta kevätlaulua.
Muuttomatkalta tultuaan kirjosieppo hakeutuu sopivan tai tutun pöntön lähelle ja aloittaa laulamisen. Samalla se tarkkailee pönttöjä ja alkaa pian kurkkia pönttöön sisälle.
Jos pöntössä voi tiaisen pesän rakennusta tai munia, se on kirjosiepolle vain hidaste, sillä kirjosieppo alkaa pian kerätä pesäaineksia pönttöön ja mahdolliset tiaisen munat hautautuvat pesäainesten alle.  Aamulla huomasin, että myös naaras kantoi pesäaineksia pönttöön.

Kirjosieppo on pitkän matkan muuttaja, se talvehtii trooppisessa-Afrikassa.  Syntymänsä jälkeen se on lentänyt tuhansia kilometrejä palatakseen takaisin kotiseudulleen lisääntyäkseen ja jatkaakseen sukua. Moni tiaisen pesä tuhoutuu kirjosiepon vaikutuksesta, mutta tiaiset eivät koe niitä vaaroja, joita pitkän matkan väsymättömät pienet taistelijat kohtaavat muuttomatkoillaan.
Suosikaa pönttöpesijänä kirjosieppoa ja muita pitkän matkan muuttajia. (leppälintu, kottarainen)

pesintä alkanut

Tänään osuin vahingossa mustarastaan pesälle, en tiennyt että se oli tehnyt ruokintapaikan lähelle Mustarastaalla on yleensä neljä munaa, uusintapesässä kaksi tai kolme.
Tässä pesässä on muninta vielä kesken.pesän.
Jotkut linnut hylkää muita herkemmin pesän, jos ne kokee tulleensa häirityksi. Mustarastas ja räkättirastas ei yleensä koskaan hylkää pesää tilapäisen häiriön takia,

Sen sijaan laulurastas voi hyljätä munintavaihessa pesän jos ihminen tai eläin kulkee pesän läheltä. niin että lintu pakenee.

Poikasvaiheessa lintu harvemmin hylkää pesän ja pesäpoikaset.
Pesän hylkääminen johtuu useimmiten  ravinnon puutteesta.

maailmalle lähdössä

Pieni linnunpoikanen, elämään syntynyt, maailmalle lähtenyt.
Aamunkosteuden koleudessa istui heinikossa, ei osannut pelätä mitään, niin luottavainen
Pieni räkättirastas.

kirjosieppo kilpailee pönttöpaikasta

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran.
Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä.
Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosieppo koiras voi tarkkailla useita pönttöjä, valitakseen sopivamman. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy yleensä sen pöntön, jonka koiras on valinnut, naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
 Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pöntön, jonka oli keväällä laittanut paikalleen.
Kirjosieppo pitkänmatkan muuttajana uhmaa elämäänsä löytääkseen pesäpaikan ja pöntön.
Tiaiset eivät ole niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

lintuja katselemassa

Punarinta lauloi koivun oksalla helisevän pirteää laulua.

Peippo tuomen oksalla.

Sepelkyyhky suki sulkiaan oksalla.

Metsätiellä kuljin kanahaukan pesän läheltä. Poikaset kuoriutunevat pian.

Räkättirastas etsi syötävää, sen poikaset kuoriutuu näihin aikoihin.

Laulurastas etsi heinikon seasta syötävää.

Kivitasku tarkkaili ympäristöä tolpan päästä.

Naurulokki lennossa ja laiturilla.

sepelkyyhkyt

Sepelkyyhkyjä on näkynyt katulamppujen päällä, kävelytiellä, poluilla ja pihoilla. Ovat tottuneet ihmisiin ja tavat muistuttaa kesykyyhkyjä, eli puluja. Sepelkyyhkyt taitaa olla täällä melkein yleisempi, kuin pulut, ainakin kesäaikaan.

kalalokin poikaset

Kalalokki hautoi kiven päällä kesäkuun alussa.

Toisen kiven päällä oli samaan aikaan jo poikasia, ne oli muutaman päivän ikäisiä.

Palasin parin viikon kuluttua katsomaan mitä kalalokeille nyt kuuluu.

Poikaset oli kasvaneet ja kaikki kolme juosta taapersivat kivellä.
Niillä on niin hyvä suojaväri, että niitä ei helpsoti huomaa kiveltä.

Palasin taas kuukauden kuluttua katsomaan niitä.

Kaksi poikasista oli edelleen samalla kivellä ja kolmas viereisellä, ovat jo lentokykyisiä.

Oli mukava seurata ja nähdä kalalokin pesuevaiheita.

pajusirkku

Niityllä osmankäämin varrella istui pieni lintu. Paljain silmin en sitä tunnistanut.

 Se katseli kuvaajaa, eikä tuntunut pelkäävän, joten oli helppo kuvauskohde.

Kameran mukana olosta on se hyvä puoli, että lajin voi jälkeenpäin tunnistaa kuvasta.

Ensisilmäyksellä se muistuttaa keltasirkkua,
Tarkemmin katsottuna olen tunnistanut sen pajusirkku naaraaksi.

Samana päivänä ja samassa maastossa, kaukana kuvaamastani linnusta sirkku keräili heinää.

Alkaa olla jo puolivälissä heinäkuuta, joten ilmeisesti tekee toista pesää.

Pajusirkku rakentaa maahan pesän heinistä yleensä maahan.
Pesä on valmis muutamassa päivässä päivässä.

Poikaset lähtee pesästä jopa alle 10 päivän iässä.
Tuon pesän poikaset on siten lennossa noin kuukauden kuluttua.

Pajusirkku on sirkkujen tapaan melko kylmänkestävä laji.
Muuttaa keväällä huhtikuun alusta alkaen ja pian pajulinnun yksitoikkoista jankuttavaa sirkutusta kuulee rannoilta ja kosteikkojen reunoilta.

kevään lintuja

punakylkirastas

palokärki

Kyllä se kevät tulee, kunhan malttaa odottaa.

kurki pellolla

 

 Yleensä kurjet on varovaisia ja pysyttelevät kaukana ihmisestä.
Tämä yksilö kuitenkin käveli aika tottuneesti pellolla, eikä välittänyt liioimmin kuvaamisesta..

talvilintuja

Osa linnuistamme talvehtii maasamme, tässä muutama niistä.

Kanahaukka on asettunut aivan asutuksen tuntumaan. Sieltä sen on helppo vaania variksia ja puluja.

Tikli on eksoottisen värikäs lintu ja niitä näkyy talvellakin usean linnun ryhmissä.
Ne viihtyvät talvella mielellään pieninä parvina ruokintapaikan lähellä.
Niitten riemukasta tikelit-tikelit ääntä voi kuulla jatkuvana virtana koivujen latvoissa.

Mustarastas viihtyy talvella ruokapaikoilla ja nokkii maasta siemeniä. Sen herkkua on rusinat ja maapähkinät. Mustarastas on ahkerimpia laululintujamme.
Laulun se aloittaa jo joulun aikoihin ja kovilla pakkasillakin sen huilua voi kuulla jos osuu lähelle kuuntelemaan. Syksyllä se pitää muutaman kuukauden hiljaiseloa.
Mustarastas on usein ihmistä kohtaan luottavainen ja monesti se pakenee vasta jalkojen edestä.

lintuja rannalla

vesilintuja