tuomien tuoksua ja lintujen laulua

 Tuomien tuoksua ilmassa. Tuomien kukinnasta palauttaa mieleen lapsuuden, sillä tuomia kasvoi kotini pihalla etelä-Savossa. Muistelen, että ne olisi kukkineet silloin juhannusta aikoina. Lieneekö sitten kukinta vuosien aikana varhentunut. Niiden kukintaan liittyy muistoja ja saan niistä aina hyvän mielen. Joskus olen tuonut kukkaoksia sisälle maljakkoon.

Valkovuokot on kukkineet jo kolme viikkoa ja kukinta on nyt täydellisimmillään. Paikoin ne peittää valkoisena mattona metsän. Kun puihin tulee lehti, ne katoavat huomaamattomasti maahan, ja keräävät juuriinsa ravintoa, palatakseen taas kevään tullen uuteen kukkaloistoon.

Kirjosieppo on palannut tuhansia kilometrejä kestäneeltä muuttomatkalta. Miten monta siiven iskua ja pyrähdystä onkaan mahtunut noihin kilometreihin. Kevään ensimmäisen kirjosiepon saapuminen  tutuille seuduille ilahduttaa. Sen laulu on innokasta ja laulua jatkuu pitkälle kesään.
Kirjosieppo puuhaili hassun näköisen pöntön luona. Jäin sitä vähäksi aikaa seuraamaan, nokassaan sillä oli jotain jota oli vievinään pesään, mutta tuli pian pois ja taas uudelleen pesään ja pois, tätä toistui monta kertaa. Katselin ja kuvasin noin  50 metrin päästä kameraa zoomaamalla.
Kirjosieppo joutuu usein valtaamaan itselleen tiaisen pesän. Jos tiaisen pesä on rakennus- tai munintavaiheessa pesäpöntönvaltaus onnistuu helpommalla. Mutta jos tiaisemo jo hautoo niin huonolla onnella kirjosieppo  tulee tapetuksi tunkeutuessaan tiaisen pönttöön. Talitiaisemo pystyy helposti tappamaan kirjosiepon, pienemmät tiaislajit ei niinkään, jolloin kirjosieppo voi selvitä erehdyksestään hengissä. Kirjosiepolla on erinomainen taito testata pönttöjen kelpoisuutta ja usein se valitsee kohteeksi useita lähialueen pönttöjä, joita se tarkkailee, pyrkien häiritsemään tiaisten toivottua perheonnea.
Jos kirjosieppo ei onnistu valtaamaan pönttöä se odottaa, kunnes tiaispoikue lähtee pesästä. Kirjosieppo voi pesiä vielä kesä-heinäkuun vaihteessa. Kirjosieppo naaras munii 5-7 sinivihreää munaa ja joskus naaras jää yksinhuoltajaksi, sillä koiras on moniavioinen..

pihapiirin lintu kirjosieppo

Kirjosieppo on yleinen pihapiirin pönttöpesijä.

Kirjosieppo voi rakentaa pesän vanhaan tikankoloon joskus kaukanakin asutuksesta. Ne muuttavat maahamme toukokuun alkupuolella. Samoista pöntöistä taistelee tiaiset, usein tiaisella on munintavaihe meneillään kirjosiepon saapuessa naapuriksi.
Kirjosieppo etsii sopiviä pönttöjä ja alkaa laulaa ahkerasti pöntön tai useankin pöntön lähellä. Sopivan tilanteen tullessa se alkaa kantaa pesään pesämateriaalia. Jos se on kohteekseen valinnut tiaispöntön, niin siitä tiaiset saattavat hyljätä pesän tässä vaiheessa. Kun kirjosiepponaaras saapuu muutaman päivän myöhemmin koiras esittelee pönttöjä ja pesänrakennus saa vauhtia. Tiaisen munat jäävät kirjosiepon pesän alle. Kirjosieppo ei aina onnistu valtaamaan pesää ainakaan, jossa munia jo haudotaan.  Jos kirjosieppo menee pönttöön tuossa vaiheessa saattaa tiainen tappaa sen pönttöön.  Mutta nämä tapaukset on enemmän harvinaista, kuin yleistä.
Kirjosieppo on pitkän matkan muuttaja ja pitkän matkan tehneenä se ansaitsee saada oman pesäpaikkansa, vaikkapa valtaamalla tiaisen pesän. Tilannetta helpottaa jos kirjosiepolle valitaan pienikoloinen pönttö, jonne talitiainen ei mahdu.

kirjosiepot

 kirjosiepot