luonnon antimia

Luonnon antimia noutopöydässä.
Kävelylenkin hakkuuaukiolla näkyi värikästä tarjontaa.

maariankämmekän pauloissa

Lähdin suolle etsimään maariankämmekkää. Jos ei tunne kasvuseutua, niin sitä joutuu etsimällä hakemaan, kovin yleinen se ei ole, vaikka onkin yleisin kämmekkälajimme.
Kasvupaikka on yleensä suolla tai suon reunassa.
Hyvällä kasvupaikalla voi nähdä kymmenien jopa satojen maariankämmeköiden kukinnan.
Maariankämmekkä on helppo tunnistaa, koska sen lehdet ovat tummatäpläiset.
Vuosikymmen sitten löysin valkokukkaisia paikalta josta nämä kuvasin, mutta valkolehdokin tapaan maariankämmekät on nykyään taantuneet eikä ne jaksa tuottaa kukkia.  Maariankämmekkä ei ole rauhoitettu, mutta sitä ei kerätä, sillä kämmeköitten tapaan se uudistuu hitaasti.

Suolla kasvaa maariankämmekän lisäksi monta muutakin kasvia. Raate on valinnut sieltä joskus kasvupaikan. Tammen taimi on ehkä oravan talvivaraston tuotos.

luonto vihertää ja linnut visertää

Kevät on edennyt tasaiseen tahtin. Koivun lehdissä on jo hiirenkorvaa.
Aamuisella ulkoilukierroksella kävin kuulostelemassa lintuja. Varhainen käki- havainto yllätti.

                

kevät herää eloon

Kevään tulo on lämpimän sään takia edistynyt nopeasti ja lunta ei ole enää liioin missään.
Luonto on herännyt eloon ja varhaisimmat puutarhakukat on ehtineet jo kukkaan.
Huomasin myös sinivuokkoja, mutta ilma oli pilvinen, niin kukkanuput pysyivät kiinni.
Luontopolulla kävellessä huomasin näsiän, sen nuput oli vielä kiinni, mutta pian aukeaa.
Lintuja on jo paljon, aamulla eniten äänessä oli sepelkyyhky, peippo ja laulurastas.
Punarinta istahti kuvaamisen ajaksi kuusen oksalle.
Nyt on sopiva aika puhdistaa pöntöt jätteistä sekä laittaa uusia pönttöjä.

kevättä etsimässä

Kävin katsomassa kevään edistymistä. Lumikerrokset on alentuneet pelloilla.
Jossain huomasin joutsenen ja korviin kantautui myös merikotkan ääniä.

     vihreää näkyvissä

      jääpeite ohenee nopeasti

    varikset valppaana

    sorsat aurinkoisella paikalla

piikkisiä ruusu-unelmia

Pitemmän aikaa olen jo toivonut löytäväni luonnonvaraisen karjalanruusun.
Sitten löysin sen lähempää kuin kuin osasin toivoa. Olen niin innoissani tästä löydöstä.
Ruusun kukinta alkoi olla jo ohitse, mutta vielä löysin ruusunkukkia kuvaan.

Karjalanruusu on itäinen laji ja luonnonvaraisena sitä kasvaa pääasiassa vain itäsuomessa.
Se näyttää hyvin paljon samalta kuin metsäruusu, mutta kukkii sitä aikasemmin. Tällä hetkellä kukkii metsäruusut, mutta karjalanruusun kukinta alkoi mennä jo ohitse.
Onneksi siinä oli vielä kukkia.
Arvelin, että ruusua on vaikea erottaa metsäruususta, mutta huomasin ensiksi että se on sitä piikkisempi.
Tämä ruusuesiintymä koostuu lukuisista taimista ja se on vanhaa perua. Luonnonvaraisena se on ollut tällä paikalla vuosikymmeniä luultavasti paljon kauemminkin.

Olen kerran aikasemmin nähnyt luonnonvaraisen karjalanruusun pohjoiskarjalassa,
mutta huomasin ruusun vasta kuvia katsoessa, siitä alkoi ajatus löytää tämä ruusu.
Karjalanruusu on Pohjoiskarjalan maakuntakasvi.

Karjalanruusu ja metsäruusu näyttää paljon samanlaisilta. Tarkemmin katsoessa huomaa eroja. Karjalanruusu kukkii varhemmin usein jo toukokuun puolella. Sen kasvutapa on maanmyötäinen ja se tekee runsaasti juurivesoja. Sen varsi on täynnä piikkejä. Sen kiulukat ovat pitkänomaiset.
Metsäruusu kukkii kesäkuun puolivälin seutuvilla, sen kasvutapa on rento. Sen varsi on kanelinruskea ja piikkinen. Sen kiulukat ovat pyöreät.

metsäkauris ja punkkien elämää

 Näillä seuduin näkyy kauriita. Kauris ei kuulu maamme alkuperäiseen luontoon, siitä johtuen sitä  vieraseläimenä.Vieraslajit joita maahamme on tuotu on valkohäntä-, täplä- ja myös metsäkauris. Vieraslajit ovat uhka alkuperäislajistolle. Kauriit lisääntyvät tehokkaasti ja levittäytyy laajalle alueelle. Etelä-Suomessa kauriit aiheuttavat haittaa maanviljelijöille ja ne käyvät myös ihmisten puutarhassa. Kauriskanta on lisääntynyt ja liikenteessä ne aiheuttavat keskimäärin 10 kolaria päivässä.
Ilman lisäruokintaa kauriseläimet ei selviäisi talvesta ja ne ruokailee mielellään ruokintapaikoilla.

Pahimpana kauriseläinten haittana on niiden levittämät punkit. Yhdessä kauriissa voi olla tuhatmäärin punkkeja. Nymfit tarttuvat ihmiseen kauriseläinten kulkemilla alueilla ja myös pihoilta joilla ne kulkee.
Punkeista noin 2% levittää vaarallista TBE-virusta. Sitäkin yleisempi borrelioosi, jota kantaa noin 15 % punkeista. Punkit ovat maamme vaarallisimpia eläimiä. Maastossa kulkiessa punkit leviää kauriitten kulkemilta reiteiltä ja poluilta, samalta polulta saa loppukesällä seuraa myös hirvikärpäsistä.

tarkkavainen kauris

    Huomasin pellonreunassa kauriin ja kauriskin taisi huomata minut.
   Aina näitä pysähtyy kuvaamaan jos matkan varrella niitä huomaa.

elokuun näkymä

 Elokuinen aamu.

näkymiä luonnossa

 Kuvia kävelyreitin varrelta.

pajunkissat herää

Pajunkissat on puhjennet ja niihin muodostuu koristeellisiä kuvioita.

elokuun näkymiä

heinäkuun heleyttä luonnossa

Heinäkuu on lopuillaan ja luonto kukkii ja viheriöi. Kesän tunnelmaa  näitä polkuja kulkiessa.

alkukesän kukkia

lokakuun päivä

Jonkun örkin talvehtimispaikka.