metsän eläjiä

    Ruokapaikalla oli muitakin lintuja, mutta ei osuneet samaan kuvaan.

     orava

   Paluumatkalla huomasin pellolla kolme metsäkaurista.

      Yksi oli lähempänä ja muita pelottomampi.

      Jotain syötävää löysi.

kauriit pellolla

Aamu lintuhavaintopaikalla, jossa pellot oli jo sulaneet.
Kiuru lauloi pellon yllä, peippo pensaikossa ja räkättirastas puunlatvassa. Katsoin  kiikarilla kauemmaksi ja luulin nähneeni kurkia. Tarkemmin  katsoessa ne oli metsäkauriita.
Tavallisesti niitä näkee yksittäin tai muutaman, tässä laumassa olinoin kuusi kaurista.

kettu kulki tien poikki

Aamulla huomasin ketun tien vierellä.  Sulavan näköisesti se juoksi edestäni tien poikki.
On aina ilahduttavaa nähdä metsän eläimiä täällä ihmiseläinten maailmassa.

      Ihmisten ilmoille eksynyt oli ja nyt piiloon.

     
Sinne kulki, tiensä tiesi, metsä on sen valtakunta.

metsäkauris ja punkkien elämää

 Näillä seuduin näkyy kauriita. Kauris ei kuulu maamme alkuperäiseen luontoon, siitä johtuen sitä  vieraseläimenä.Vieraslajit joita maahamme on tuotu on valkohäntä-, täplä- ja myös metsäkauris. Vieraslajit ovat uhka alkuperäislajistolle. Kauriit lisääntyvät tehokkaasti ja levittäytyy laajalle alueelle. Etelä-Suomessa kauriit aiheuttavat haittaa maanviljelijöille ja ne käyvät myös ihmisten puutarhassa. Kauriskanta on lisääntynyt ja liikenteessä ne aiheuttavat keskimäärin 10 kolaria päivässä.
Ilman lisäruokintaa kauriseläimet ei selviäisi talvesta ja ne ruokailee mielellään ruokintapaikoilla.

Pahimpana kauriseläinten haittana on niiden levittämät punkit. Yhdessä kauriissa voi olla tuhatmäärin punkkeja. Nymfit tarttuvat ihmiseen kauriseläinten kulkemilla alueilla ja myös pihoilta joilla ne kulkee.
Punkeista noin 2% levittää vaarallista TBE-virusta. Sitäkin yleisempi borrelioosi, jota kantaa noin 15 % punkeista. Punkit ovat maamme vaarallisimpia eläimiä. Maastossa kulkiessa punkit leviää kauriitten kulkemilta reiteiltä ja poluilta, samalta polulta saa loppukesällä seuraa myös hirvikärpäsistä.

lampaat laitumella

 Yö oli kylmä heinät kuurassa. Lampailla lämmin turkki. Minä hytisin kylmästä.

tarkkavainen kauris

    Huomasin pellonreunassa kauriin ja kauriskin taisi huomata minut.
   Aina näitä pysähtyy kuvaamaan jos matkan varrella niitä huomaa.

veikeä orava

     Nuoro oravan poikanen katseli uteliaana.

 

myrkyllinen tapaus

Kyykäärmettä on pidetty ehkä vaarallisimpana otuksena maamme luonnossa.
Kyy ei ole rauhoitettu ja niitä on aina tapettu, koska sen purema on vaarallinen.
Tämäkin kyy oli kuollut, kun sen huomasin metsäisellä tiellä.
Lapsuuden perua on se, että kulkiessani epämääräisessä maastossa tarkkailen sitä minne jalan laitan. Seudulla oli käärmeitä paljon ja niitä näki kesällä joka päivä.
Joskus käärmeet ovat sellaisella paikalla, että niitä ei meinaa huomata.
Silti on ollut tuuria, että kyy ei ole koskaan minua purrut, niin lähikontaktissa olen ollut.
Marjoja kerätessä lähietäisyys tarkoittaa alle 20cm, sähisten paennut.
Kyitä on ollut pihalla, heinikossa, ojanvierillä, kannontyvellä, kiven kolossa ja kiven päällä, lautakasoissa, poluilla ja kaatopaikoilla eli ihan vaikka missä
Lämpiminä päivinä ne hakeutuu makaamaan paikkaan jossa on lämmintä, johon paistaa aurinko.
Usein se naamioituu ja valitsee paikan, josta sitä ei sitä helpolla huomaa.
Kyykäärme pysyy samalla aluella ja sen voi tavata toistuvasti samalta paikalta, ellei sitten tule häirityksi.
Kyykäärme ei halua tulla häirityksi, mutta häirittynäkään se ei ole hyökkäävä.
Jos kyyllä on lämmin makuupaikka eikä se aisti eli ei tunne lähestyviä askeleita, se saattaa paeta viimetingassa ja joskus ei ollenkaan, ennen kuin ottaa jonkun kepin ja ajaa sen pois makuupaikaltaan. Voidaan olettaa, että kyy puree ainoastaan pakon edessä tai hätääntyneenä, sekä myös saalistaessaan pikkueläimiä.
Kerran kyykäärme puri meidän kissaa, kissalla oli jalassa puremajäljet, kissa sairastui ja oli monta päivää veltto, mutta toipui. Luultavasti koitti saalistaa käärmettä, joita pihapiirin ympärillä oli.
Suunnilleen yhtä yleistä on nähdä käärme polulla, kuin muualla maastossa.
Osa käärmeistä on lähes mustia, osa on ruskeasahaisia mutta suurin osa on mustansiniharmaita.
Pienin kyy jonka olen nähnyt on ollut viivoitinta lyhyempi matomainen luikero ja isoin lähes metrin pituinen.  Kyyt ovat tavallisesti noin puolimetrisiä.
Kyitä olen nähnyt niin paljon, että voisin tituleerata itseäni jonkin tason käärmetuntijaksi.

kukko kanatarhan vartija

 Korea on kukko ja niin on kanatkin.

kukko ja kanat

 Värikkäitä kanalintuja.

oravat kevätmielellä

   Oravat kisailivat kuusen oksilla, villiä menoa pitkin puunrunkoa.

lehmät laitumella

Harvemmin näkee nykyisin lehmiä laitumella.
Se ei johdu siitä etteikö lehmiä olisi, vaan niitä pidetään kesät talvet navetassa.

kulkupelejä

     Aamulla pyörällä ajelin ja huomasin nämä kulkupelit.

 

 

pollen turpakasvat jäätyy

Poikkesin tänään hevostallin kautta, jossa hevoset oli laitumella.
Niitä  katselin jäin ja tuumasin, että kummasti ne pärjää ulkona pakkasellakin.

kettu kevättalven hangilla

   Kettu juoksi aamuisella kantohangella.  Oli kaunista katseltavaa.

             Kaukana pellonrajassa se kulki.

metsänvaltiaan kohtaaminen

Ajoin autolla hiljaisella syrjäsalolla metsäautotietä metsäjärvelle.
Matkalla pysähdyin katsomaan parhaillaan kukkivia maitohorsmia ja niissä lenteleviä perhosia.
Lähellä kukkui käki, ehkä se oli löytänyt täältä sopivan paikan kasvattaa uusi sukupolvi.

    Mikä ihana kesäinen päivä ja luonnon rauhallisuus. Auringon valo ja kukkien tuoksu.
   Huomasin ritariperhosen, jalan alla oksat rusahteli ottaessani muutaman askeleen sivuun.
    Sitten kamera tarkensi jotain jota säikähdin.

     ...vai näinkö sittenkin...

jäniksen jäljet

Lumen päällä ristiin rastiin jäniksen, oikeastaan rusakon jälkiä.
Näkyy siellä olevan muitakin pienempiä jälkiä.

heppa laitumella

Ajoin pyörällä maaseutumaisessa maisemassa.
Vanha suomen hevonen oli laitumella ja tuli tien varteen kuuntelemaan mun jutteluani.