lintupönttöjen aika

Huomasin kaupassa myytävänä linnunpönttöjä.
Tämä malli on edesta avautuva, joten pöntön puhdistus on helppoa. Kiinnitän sen sopivaan paikkaan huhtikuun aikana.


Näin tänään sinitiaisen lentävän vanhaan pönttöön ja puuhailevan siellä pesätarvikkeitten kanssa.  Sinitiainen on varhaisimpia pesijöitä tiaislinnuista.

harmaasiepon tarkkailua

Harmaasiepon hiljaiset sirahdusäänet paljastavat usein linnun, sillä lintu on melko huomaamaton. Pesimäaikana se kuitenkin tarkkailee ympäristöään mielipaikoiltaan ja se on silloin helppo huomata. Nopeasti se pyrähtää lentoon ja nappaa nokkaansa hyönteisen ja palaa mielipaikkaansa.
Tänään olin liikkeellä polkupyörällä, harmaasieppo huomasi, että polkupyörä tarjosi hyvän tarkkailupaikan. Kun aloin tehdä lähtöä lintu siirtyi tolpan päähän.
Vähän myöhemmin huomasin linnun rakennuksen katolla.
Luulenpa, että jossain tuon katoksen suojassa on sen pesä.

 Harmaasieppo suosii pesäpaikkana kaikenlaisia rakennelmia, kunhan se on
suojaisa
ja sen verran avoin, että lintu voi tarkkailla ympäristöä ja
poistua huomaamatta pesältä.
Kerran olen nähnyt harmaasiepon pesän pienen kuusen oksanhaarassa, joka ehkä poikkeuksellista.
Joskus ennen digikamera-aikaa kuvasin harmaasiepon pesän  mökin ovenkahvassa.
Ei ole paljon mökkiin menemistä niin kauan, kuin ovirivan päällä asuu lintuperhe.
   

sorsan perheonnea

Sinisorsalla on pienet poikaset. En ole aikasemmin huomannut, että koiras on naaraan seurassa vielä poikasvaiheessa. Tämä koiras oli selvästi oli tämän perheen isä ja seurasi niitten tekemisiä.
Rannalla ei näkynyt muita sorsia, kuin tämä sorsaperhe.

Sorsat ja naurulokki sopuisasti yhteisellä rannalla.

räkättirastaan poikaset jättää pesän

Räkättirastaan poikaset lähtivät pesästä eilen.

Minua ilahdutti se että poikaset olivat selvinneet pesästä lentokykyisiksi.
Joskus räkättirastasta vihattiin ja vielä -80 luvulla sen pesiä tuhottiin surutta.
Onneksi nykyään luonnonsuojelulaki suojelee lintuja pesintäaikana.
Minkään linnun pesää ei saa tuhota eikä lintuja saa tarkoituksellisesti häiritä pesimäaikana 10.3. -31.7.

 

    

kirjosieppojen saapuminen

Kirjosiepot on saapuneet. On ilahduttavaa kuulla kirjosiepon innokasta kevätlaulua.
Muuttomatkalta tultuaan kirjosieppo hakeutuu sopivan tai tutun pöntön lähelle ja aloittaa laulamisen. Samalla se tarkkailee pönttöjä ja alkaa pian kurkkia pönttöön sisälle.
Jos pöntössä voi tiaisen pesän rakennusta tai munia, se on kirjosiepolle vain hidaste, sillä kirjosieppo alkaa pian kerätä pesäaineksia pönttöön ja mahdolliset tiaisen munat hautautuvat pesäainesten alle.  Aamulla huomasin, että myös naaras kantoi pesäaineksia pönttöön.

Kirjosieppo on pitkän matkan muuttaja, se talvehtii trooppisessa-Afrikassa.  Syntymänsä jälkeen se on lentänyt tuhansia kilometrejä palatakseen takaisin kotiseudulleen lisääntyäkseen ja jatkaakseen sukua. Moni tiaisen pesä tuhoutuu kirjosiepon vaikutuksesta, mutta tiaiset eivät koe niitä vaaroja, joita pitkän matkan väsymättömät pienet taistelijat kohtaavat muuttomatkoillaan.
Suosikaa pönttöpesijänä kirjosieppoa ja muita pitkän matkan muuttajia. (leppälintu, kottarainen)

pesintä alkanut

Tänään osuin vahingossa mustarastaan pesälle, en tiennyt että se oli tehnyt ruokintapaikan lähelle Mustarastaalla on yleensä neljä munaa, uusintapesässä kaksi tai kolme.
Tässä pesässä on muninta vielä kesken.pesän.
Jotkut linnut hylkää muita herkemmin pesän, jos ne kokee tulleensa häirityksi. Mustarastas ja räkättirastas ei yleensä koskaan hylkää pesää tilapäisen häiriön takia,

Sen sijaan laulurastas voi hyljätä munintavaihessa pesän jos ihminen tai eläin kulkee pesän läheltä. niin että lintu pakenee.

Poikasvaiheessa lintu harvemmin hylkää pesän ja pesäpoikaset.
Pesän hylkääminen johtuu useimmiten  ravinnon puutteesta.

maailmalle lähdössä

Pieni linnunpoikanen, elämään syntynyt, maailmalle lähtenyt.
Aamunkosteuden koleudessa istui heinikossa, ei osannut pelätä mitään, niin luottavainen
Pieni räkättirastas.

pönttölintuja

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran tai pari vuodessa. Jos pöntössä ei ole pesitty siirrän sen paikkaan jossa olisi linnuille paremmat olot kaikin puolin. Paras paikka on sellainen, josta linnut löytää ravintoa, eli kostea ja rehevä maasto, jossa on valoa. Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä. Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosiepolla tosin voi olla useitakin pönttöjä, joita se tarkkailee. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy useimmiten sen pöntön, jonka koiras on valinnut, ja naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
Olen itse joskus laittanut pöntön vasta toukokuun alussa, jotta siihen ei ehtisi tulla tiaista pesimään. Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Olin siirtänyt pöntön uuteen paikkaan huhtikuulla. Kävin viikko sitten kuulostelemassa ja lähistöllä oli tiaisia. Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin niin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pönttöni. Mieluummin annan kodin kirjosiepon poikasille.
Tämä on se tosiasia; kirjosieppo uhmaa henkeään pitkänmatkan muuttajana, tiaiset talvehtivat usein pesimäseudullaan. Lisäksi tiaiset eivät ole läheskään niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

kirjosieppo kilpailee pönttöpaikasta

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran.
Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä.
Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosieppo koiras voi tarkkailla useita pönttöjä, valitakseen sopivamman. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy yleensä sen pöntön, jonka koiras on valinnut, naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
 Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pöntön, jonka oli keväällä laittanut paikalleen.
Kirjosieppo pitkänmatkan muuttajana uhmaa elämäänsä löytääkseen pesäpaikan ja pöntön.
Tiaiset eivät ole niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

lintuja kotiseudulla

Kotiseutumatkalla pysähdyin järvelle, jossa olen aikasemmin nähnyt kuikan. Siellä tutussa paikassa kuikka oli ja oli niitä useampiakin.
Yllättävän lähellä rantaa liikkuvat, yleensä kuikka on arka ja varovainen lintu.

Kuikkia kuvatessani kalalokki lenteli lähettyvillä kierrellen ja varoitellen.

Kun siirryin muutaman askeleen sivummalle lokki meni pesälle. Sen pesä oli laiturin reunassa.

Heinäkuuta oli jo viikko mennyt ja se hautoi munia, niin oletan, koska en nähnyt enkä kuullut poikasten ääntä.Tavallisesti lokin poikaset kuoriutuu kesäkuun aluassa.

Vastarannalla toinen kalalokki istui kivellä, ilmeisesti tämän pesivän puoliso.

lintuja katselemassa

Punarinta lauloi koivun oksalla helisevän pirteää laulua.

Peippo tuomen oksalla.

Sepelkyyhky suki sulkiaan oksalla.

Metsätiellä kuljin kanahaukan pesän läheltä. Poikaset kuoriutunevat pian.

Räkättirastas etsi syötävää, sen poikaset kuoriutuu näihin aikoihin.

Laulurastas etsi heinikon seasta syötävää.

Kivitasku tarkkaili ympäristöä tolpan päästä.

Naurulokki lennossa ja laiturilla.

kanahaukan pesäpuuhat

Kanahaukka tarkkaili korkean maston päällä.

On pysytelleet koko talven ajan samalla alueella, eikä näytä häiriintyvän asutuksesta.

Tänään ulkoilessani kanahaukka lensi siihen pesäpuuhun, jossa olin nähnyt pesän.

Maaliskuun puolivälissä pesään kannettiin risuja.

Pesä on suuren kuusen latvassa korkealla.  Kaikki kuvat tällä sivulla on zoomattu.

Ennen aikaan kanahaukkoja vihattiin ainakin siksi kun ne vei pihapiireissä käyskentelevät kanat.
Nykyään kanahaukkoja on alkanut pesiä lähempänä asutusta, ehkä niillä on täällä helpompaa ruokaa.

lähimetsän kanahaukka

Kanahaukka on viihtynyt asutuksen tuntumassa lähimetsässä.

Pitkin talvea olen kuullut sen ääntä, mutta vasta nyt sain sen kuvattua.

Kuvat on otettu maantieltä noin 150 metrin päästä.

Vähän aikasemmin olin huomannut korkealla kuusessa risupesän sekä linnun joka lensi suoraan pesälle. Korkeutta ja etäisyyttä oli kuvassa noin 50 metriä. Mahdollisesti kanahaukka on tekemässä siihen pesää. Pesä näkyy keskiosassa kuvaa. Nähtäväksi jää alkavatko pesiä siinä.

kalalokin poikaset

Kalalokki hautoi kiven päällä kesäkuun alussa.

Toisen kiven päällä oli samaan aikaan jo poikasia, ne oli muutaman päivän ikäisiä.

Palasin parin viikon kuluttua katsomaan mitä kalalokeille nyt kuuluu.

Poikaset oli kasvaneet ja kaikki kolme juosta taapersivat kivellä.
Niillä on niin hyvä suojaväri, että niitä ei helpsoti huomaa kiveltä.

Palasin taas kuukauden kuluttua katsomaan niitä.

Kaksi poikasista oli edelleen samalla kivellä ja kolmas viereisellä, ovat jo lentokykyisiä.

Oli mukava seurata ja nähdä kalalokin pesuevaiheita.

käpytikan pesäkolo

           Käpytikka ei tikkaita kiipeilyyn tarvitse ja pian se lensikin suoraan pesäkolon suulle.

kirjosiepot

 kirjosiepot

kyhmyjoutsen pesällään

Kyhmyjoutsen makasi pesällään.
Sen poikaset varmaan kuoriutuvat pian. Koiras vartioi pesän ympäristöä vähän kauempana.

räkättirastaan pesäntekoa

  Räkättirastas rakenteli pesää, haki maasta heinää ja lensi pesälle.