Jotkut sanovat olevansa jouluihmisiä ja aloittavat joulun viimeistään marraskuulla.
Itse en ole erityisemmin jouluihminen, vaan pikemminkin joulu on ajankohta vuodenkierrossa.
Se merkitsee pimeää vuodenaikaa, voi laittaa kynttilöitä ikkunalle tai pöydälle tai ostaa joulun kukkia.
Ne antaa mielen iloa vuoden pimeimpänä aikana. Jouluksi teen aina riisipuuroa ja rusinasoppaa.
Samoin leivon pipareita
ja torttuja, koska niitä ei viitsi muuloin syödä, vähän sama kuin tekisi
simaa tai söisi mämmiä jouluna..
Joulu on sellainen minkä verran laittaa joulua.
Lapsuudessa isäni sanoi että joulu on paremmalla puolella kun oltiin tapaninpäivässä.
Eniten joulu merkitsee kristillisenä juhlana, koska sitä vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana.
torstai 14. joulukuuta 2023
kymmenen päivää jouluun
maanantai 16. lokakuuta 2023
vanhan ajan maitokärryt
Maitokärryihin liittyy paljon entisjan nostalgiaa. Se oli korvaamaton apuväline maataloudessa. Kärryillä oli käyttöä peltotöissä, kuten perunalaatikoitten kuljetus, siihen lastattiin polttopuut navettaan saunaan ja tupaan. Sen kyydillä kuljetettiin vettä lehmien juotavaksi laitumelle.
Kärryillä kuljetettiin maitotonkat maitolaiturille josta maitoauto haki ja palautti ne päivittäin. Melkein joka talossa oli maitokärryt kun maalla asuttiin, paitsi ei meillä.
Joskus me lapset otimme kärryt ja kyydittiin toisiamme. Pienimpänä minä sain olla aina kyydissä, kun toiset juoksi kärryä työntäen, milloin vetäen pitkin hiekkaisia kyläteitä minkä kintuista pääsivät.
Ei ne koskaan huomanneet, paitsi jos unohdettiin palauttaa kärryt takaisin maitolaiturille. Joskus kärryt löytyi milloin mistäkin, kaupan pihalta tai junapysäkin läheltä, joskus tien reunan pusikosta. Silloin ne arvasi heti kenen lapset siellä oli käyneet leikkimässä.
Monenlaisia muistoja palautui mieleeni katsellessani ulos unohtuneita maitokärryjä.
tiistai 19. syyskuuta 2023
puun henki
Metsässä asuu erilaisia puunhenkiä.
Olen täynnä pahkanaama ja minua hävettää kun kaikki tuijottaa olemustani.
Kun olin nuori, minulle tuli identiteettikriisi, en tiennyt haluanko olla eläin vai kasvi.
Minä olen puuntoukka ja tässä vaan kasvan ja paksuunnun. Minusta tuli pöllösilmä
pysähdyin tähän. Harvoin joku kulkija täällä kulkee, ja vielä harvempi minua
huomaa. Ainoa huvini on nähdä vuodenaikojen vaihtelut. Näetkös, komeat
sarveni, vuosi vuodelta ne kasvaa aina isommaksi.
Tälläisen rujon muodon Luoja mulle antoi.
Minua vaan potkitaan jos olen jonkun tiellä.