maanantai 16. elokuuta 2021

emäsalon tyrnit

Emäsalon silta.

Rannalla kasvaa tyrniä. 
 
Joitakin vuosia sitten siellä oli pensaita paljon enemmän ja marjoja oli pensaat punaisenaan. Nyt suurin osa taimista on kuollut. 
Tyrni on kaksikotinen, mutta lisääntyy kasvullisesti tekemällä juurivesoja. Siemeniä ja hedelmiä varten sen tarvitsee pölyttäjän. Tämä on ehkä poikatyrni, koska siinä ei ole yhtään marjaa. 
Tyttötyrnissä oli marjoja. Mutta tänä vuonna marjasato on melko vähäinen.
Marjat oli vielä kovia ja raakoja. Ne kypsyvät vasta syyskuulla.
Rannalla kasvoi merikohokkia ja pietaryrttiä ja reunassa meriväinönputkea.
Kivenlohkareet rannassa ovat punasävyistä Emäsalon graniittia.

lauantai 14. elokuuta 2021

kiviset portaat ja huvimaja

Puisto sijaitsee Tuusulassa  Aleksis Kiven kuolinmökin lähellä.
Aluetta on viimeaikoina kunnostettu ja halusin mennä katsomaan millaiselta paikka näyttää.

Kallion laella on pieni huvimaja, ovet oli suljettu. Huvimajan vierestä lähtee alas jyrkät portaat


Jyrkänteen kivisissa portaissa on erilaisia kuvioita.

torstai 12. elokuuta 2021

vanhan koivun juurella

 

Kirjoitan juurella ison vanhan puun, tukeva, vahva runkonsa on selkänojani, tuohensa innoittajani,
lehtensä värisevät antavat minulle sanansa,
kertovat tarinansa.
Minä itken kirjoittaessani, en surusta vaan ilosta, liikutuksesta kuunnellessani kauniita sanoja, joita puu minulle luovuttaa varastoistaan.
En minä tiennyt, en uskaltanut toivoakaan, että voisin puun kanssa keskustella tällä tavalla,
saisin kuulla jotain ihmeellistä.
Kurkotan kohti taivasta ollakseni läsnä itsessäni, laitan oksani vasten tuulta tunteakseni olevani elossa, hitaasti varistan lehtiäni, että uudistuisin, juureni kaivautuvat maahan, että voisin tuntea olevani turvassa ja vahva maailman keskellä, kuoreni on suoja, että saisin rauhan. En pyydä mitään, en odota mitään, mutta olen onnellinen, että olen tähän syntynyt,
en sattumalta tuulen kuljettamana vaan tarkoituksellisesti, että tässä olisin ja säteilisin ympärilleni.
Minä olin hiljaa, niin hiljaa, niin pitkään. Tahdoin syleillä puuta, sen vanhaa rosoista runkoa ja se antoi minun tehdä niin. Olin siinä pitkään hiljaa, minusta oli hetkeksi tullut puu, niin luulin,
mutta sitten ymmärsin, että me olemme samanlaisia, ihan samanlaisia,
ei meissä ole mitään eroa, lopulta olemme samaa maata.
(Sari Lehtimäki,runotalo.fi)

keskiviikko 11. elokuuta 2021

halosenniemen puutarha

 Poikkesin Tuusulaan Halosenniemeen.


 
Puutarhassa oli kukka-istutuksia.


tiistai 10. elokuuta 2021

kiskot vievät eteenpäin

Kiskot vie junaa, mutta näillä raiteilta ei kauas matkusteta. 

Tässä on vanha pysäkkipaikka.


Puskittunut rautatie toiseen suuntaan.



  a

sunnuntai 8. elokuuta 2021

kivikasvoja ei naurata

Taidetalon kulmilla huomasin nämä kivikasvot.






torstai 5. elokuuta 2021

taidetalon kulmilla

Taidetalon kulmilla kävin kuvaamassa. Vaikka en sisälle mennyt, niin ulkoa löytyi paljon taiteellista
katsottavaa.

 



















Sisätiloissa oli näyttely avoinna elo-syyskuulla.


maanantai 2. elokuuta 2021

tuli käytyä jokioisissa

Jokioinen on kaunis pieni kaupunki. Kaupunkia reunustaa Loimijoki.

Jokioisten kartanon pihassa kasvaa hyvin vanhoja puita.




Wendlan puutarha

Suomen vanhin parsinavetta Jokioisessa

Apteekkarin vanha mänty Jokioisíssa

Jokioisten kartanon rakennuksia.

Torpparien patsas Jokioisten kartanon alueella


Suuri ampiaispesä Webdlan puutarhan hapankirsikkapuussa.

Viinimarjoja oli lupa maistella.

Aistipuutarha Jokioisten keskustassa

Jerusalemin kujalta tie Loimijoen rantaan.

Loimijoki

Jokioisten peltoja


Paluumatkalla Forssan kirkko