Lähdin katsomaan lintujärven elämää. Aamu oli usvaisen harmaa, syksyn tuntua ilmassa.
Hanhet oikoivat siipiään ja joutsenet lipuivat pitkin tyyntä järven pintaa.
Hanhet valpastuivat kuullessaan tutun äänen.
Ne nousivat ja liittyivät hanhiparveen.
Hanhet toitottivat äänekkäästi kutsuen muitakin liittymään joukkoonsa.
Joutsenet jäi rannalle.
Sorsat oli havahtuneet hanhien toitottaviiin ääniin.
Valpastuivat ja lähtivät aamuiselle souteluretkelleen.
Osa sorsista kuitenkin jäi rannalle lepäilemään.
Toinen koiras on saanut jo juhlapuvun, mutta toisella on vielä kesäinen puku.
Tämä koiras on nyt varhaisin syksyllä näkemäni juhlapukuinen.
Tällä koiraalla näkyi jo värin vaihtumista.
Huomasin myös mustavalkean sorsan, siltä se ainakin näytti. Tarkemmin katsoessa huomaa silläkin sinivihreää päässä. Olisikohan niitä Kööpenhaminan sorsia.
Tummia sorsia oli kaksi ja ne oli selvästi kavereita keskenään, eikä liittyneet toisten seuraan.
Kolmas koiras oli välinpitämätön mustista kavereista ja nukahteli uidessaan.
Kaksi naarasta tai nuorta oli kuin kaksoset.
Tämä naaras oli myös erikoien värinen. Sekin viihtyi hyvin yksinään.
Sorsat ja vesilinnut omassa elementissään.
Varpuslintujen ääniä ei paljoa kuulunut, tiaisia ja tikli puissa ja västäräkkejä nurmikolla.
%20joutsenet%20jokela.jpg)
%20joutsenet%20ko.jpg)
