pönttölintuja

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran tai pari vuodessa. Jos pöntössä ei ole pesitty siirrän sen paikkaan jossa olisi linnuille paremmat olot kaikin puolin. Paras paikka on sellainen, josta linnut löytää ravintoa, eli kostea ja rehevä maasto, jossa on valoa. Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä. Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosiepolla tosin voi olla useitakin pönttöjä, joita se tarkkailee. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy useimmiten sen pöntön, jonka koiras on valinnut, ja naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
Olen itse joskus laittanut pöntön vasta toukokuun alussa, jotta siihen ei ehtisi tulla tiaista pesimään. Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Olin siirtänyt pöntön uuteen paikkaan huhtikuulla. Kävin viikko sitten kuulostelemassa ja lähistöllä oli tiaisia. Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin niin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pönttöni. Mieluummin annan kodin kirjosiepon poikasille.
Tämä on se tosiasia; kirjosieppo uhmaa henkeään pitkänmatkan muuttajana, tiaiset talvehtivat usein pesimäseudullaan. Lisäksi tiaiset eivät ole läheskään niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

metsä oli ja meni

Luonnossa kulkiessa löysin metsän, oli tunne että siellä voisi viipyä pitempäänkin.

Sammal oli pehmeää, tuntui hyvältä kävellä pehmeässä sammalmetsässä.
Sienireissulla saattoi pysähtyä vaikka kannon päähän.

Kumpareen päällä on monta isoa kiveä, ovat jääkauden jättämiä järkäleitä.

Isoimpien kivien alle olisi pystynyt piiloutumaan.

Sammaleisen maaston notkelmista löytyi syksyllä suppilovahveroita.

Myös rouskuja ja muista sieniä löytyi kosteasta metsästä.

 Metsässä oli pari omaa lintupönttöä.

 Mustikka-aikaan kävin katsomassa löytäisinkö mustikoita.

Metsä oli hakattu pois.
Sinne meni mustikat ja sienet. Mutta miten kävi lintupöntöille.

Pöntöt oli onneksi tallella.

Ympäristo on muuttunut sen verran, että otin pöntöt mukaani ja siirrän ne muualle.

 

hyviä ja huonoja pönttöjä

Kevään tullen kannattaa tarkistaa pöntöt, että ne on valmiina uutta pesäkautta varten. Jos pöntöistä pitää huolta ne kestää kauan. Jos niitä ei tyhjennä vanhoista pesäaineksista ne kestää ehkä 3-5 vuotta.

  Tämä pönttö on jäänyt korkealle puuhun, jossa se on ollut jo vuosia.

   Tämäkin on puussa, mutta linnuille siitä ei ole enää mitään iloa.

    Tämä pönttö on myös jäänyt siihen paikalleen.

 Pönttö on täyttynyt pesämateriaalilla,joku isompi lintu on keksinyt pesäpaikan pöntön päältä.

Katoton pönttö tuskin kelpaa linnulle. Kukaan ei ole huoltanut pönttöä.

Tämä pönttö on pudonnut maahan ja on ilman kattoa.

          Pönttö ilman pohjaa ja kattoa, sitäkään ei ole huollettu.

             Tämä on pohjasta auki, ei kelpaa enää.

Pönttö mennyt vinksalleen, kukaan ei ole tarkistanut pöntön kuntoa.

Talitiainen on keksinyt pesäpaikan rakennuksen ilmaluukusta. Sieltä kuului poikasten ääni, joten hyvin pesintä onnistuu sielläkin.

 

Pöntön puuttuessa pönttöpesijät etsii muun suojaisan pesäpaikan. Pari kertaa olen tavannut pesueen maantienvarren pystysuorassa kaapeliputkessa. Kerran huomasin talitiaisen poikaspesän bensatankista joka oli jätetty maastoon.  Tiaiset alkavat jo talvella katsella sopivia paikkoja ja valtaavat ensinnä parhaat paikat.

Kirjosiepolla, leppälinnuilla ja muilla kolopesijöillä sopivan pesäkolon löytäminen on vaikeampaa. Jos sopivaa pesäpaikkaa ei ole, ei pesiminen onnistu. Kun ajattelee, että ne ovat tehneet pitkän matkan, tuhansia kilometrejä ja vaarantaneet henkensä palatessaan synnyinseudulleen. Jos sopivaa pesäkoloa löydy, niin matka on tavallaan ollut turha, ja niille ei ehkä koskaan enää tule toista tilaisuutta.

Omat lintupöntöt siivoan ainakin kerran vuodessa. Kun tyhjentää vuosittain pois vanhat pesäainekset pönttö ei lahoa, vaan kestää jopa 10 - 15 vuotta.

Joskus köydään keskustelua siitä saako tai voiko pönttöjä ripustaa sinne minne vaan haluaa.
Itse olen järkeillyt, että pönttö on paikassa, jossa siitä ei ole haittaa, ja paikka jossa lintuja ei häiritä ja tärkeintä että ympäristössä on linnuille ja poikasille ,ravintoa, hyönteisiä, toukkia. Metsän reunat, rehevät sekametsät,  puron ja joen varret ja pihan reunukset ovat ympäristöltään monipuolisia.
Pöntöstä harvoin on mitään haittaa, jos se on sidottu narulla tai langalla puuhun.

pöntön siivousta

Tuumailin tehdä pönttötarkistuksia. Tästä oli kansi tippunut maahan.

Tätä omaa pönttöä on talitiainen käyttänyt talvehtimiseen.

Tämäkin pönttö tuli puhdistettua jätteistä ja on valmiina uuteen pesimäkauteen.