lintupönttöjen siivousta

Kävin metsäkierroksella siivoamassa lintupönttöjäni ennen talven tuloa.

 

sinitiaisen pesintää

Sinitiainen kantoi pönttöön pesätarvikkeita jo maaliskuulla.
Koko kevättalven ne pitivät pönttöä silmällä, jottei kukaan veisi sitä niiltä.
Huhti-toukokuun vaihteessa pöntön luona alkoi liikehdintä, pesä alkoi valmistua ja muninta alkoi. 
Toukokuulla haudonta-aikaan oli hiljaista, eikä emoja liioin näkynyt.
Kuun loppupuolella alkoi tapahtua, kun emot kantoivat ruokaa poikasille.

Ruokahuolto toimii vauhdilla ja nälkäisiä nokkia odottaa uutta ruoka-annosta.
Emot hyppeli oksalla ja vuoroin pöntössä houkutellen poikasia tutustumaan ulkomaailmaan.

Poikaset olivat äänekkäitä ja ulkomaailma alkoi kiinnostaa. Välillä ilmaantui nokka näkyviin.
Pian ne ovat valmiita lähtemään pöntöstä, ehkäpä jo huomenna.

 

Huhtikuun lopulla myös talitiaiset kiinnostui samasta pöntöstä. Ne tutki sitä huolellisesti joka kulmalta. Kumpikin tintti työnsi vuoronperään pään kolosta sisään, mutta huomasi, että pöntön suuaukko oli liian pieni niille, ne ei mahtuneet pönttöön.

 

 

 

 

 Toukokuun alussa saapui kirjosieppo ja sekin kiinnostui pöntöstä. Koiras lauloi innokkaasti pöntön lähellä ja välillä kurkki sisälle. Tällä kertaa se jätti pesän rauhaan, ehkä siellä jo haudottiin tai se löysi pesäpöntön helpommalla tavalla. Sillä metsän reunassa oli toinen pönttö johon se houkutteli laulullaan naarasta itselleen. Kirjosieppo jäi metsäpöntölle pesimään ja sinitiaiset sai rauhassa jatkaa pesintää. Ehkäpä talitiaisetkin löysi vielä jostain oman pesäpöntön.

kevät herää eloon

Kevään tulo on lämpimän sään takia edistynyt nopeasti ja lunta ei ole enää liioin missään.
Luonto on herännyt eloon ja varhaisimmat puutarhakukat on ehtineet jo kukkaan.
Huomasin myös sinivuokkoja, mutta ilma oli pilvinen, niin kukkanuput pysyivät kiinni.
Luontopolulla kävellessä huomasin näsiän, sen nuput oli vielä kiinni, mutta pian aukeaa.
Lintuja on jo paljon, aamulla eniten äänessä oli sepelkyyhky, peippo ja laulurastas.
Punarinta istahti kuvaamisen ajaksi kuusen oksalle.
Nyt on sopiva aika puhdistaa pöntöt jätteistä sekä laittaa uusia pönttöjä.

metsässä kiertelyä ja pönttöjä

Kävin kiertelemässä keväisiä metsäreittejä. Metsän reunassa huomasin hajonneen hyljätyn linnun pöntön. Lauta oli kestävää, mutta hajonnut, sillä se oli liian heikosti kasattu. Hakkasin siihen muutaman rautanaulan niin kestää ainakin muutaman vuoden, ellei tikka hajota sitä. Ihan hyvä siitä tuli. Pöntön kiinnitän puun ympäri rautalangalla.

vanhat lintupöntöt

Vanhat lintupöntöt jätetään usein paikalleen. Kun se on laitettu paikalleen, siihen ei enää kajota.
Mutta kun se on pari vuotta paikallaan ollut, niin pesimisen jätökset alkaa lahottaa pönttöä. Jotkut pöntöt putoaa alas kesken pesinnän, joistakin irtoaa kansi tai seinä, ja ne ovat täynnä vanhaa pesimäjätettä tai ovat joka nurkasta rempallaan. Pönttöön kertyy ulosteita, joskus jää myös poikasia jotka ei selvinneet lentoon tai talven pakkasia suojaan hakeutunut lintu, jolle viimeinen yö oli liian ankara.

 
Pöntöt kertovat omaa tarinaansa ja tarinan kertojana on usein käpytikka.
Hoidettu lintupönttö tyhjennetään pesäaineksista ainakin kerran vuodessa, parhaiten keväällä. Se voi antaa turvallisen pesäpaikan linnuille jopa viisitoista vuotta.

lintupönttöjen aika

Huomasin kaupassa myytävänä linnunpönttöjä.
Tämä malli on edesta avautuva, joten pöntön puhdistus on helppoa. Kiinnitän sen sopivaan paikkaan huhtikuun aikana.


Näin tänään sinitiaisen lentävän vanhaan pönttöön ja puuhailevan siellä pesätarvikkeitten kanssa.  Sinitiainen on varhaisimpia pesijöitä tiaislinnuista.

kirjosieppojen saapuminen

Kirjosiepot on saapuneet. On ilahduttavaa kuulla kirjosiepon innokasta kevätlaulua.
Muuttomatkalta tultuaan kirjosieppo hakeutuu sopivan tai tutun pöntön lähelle ja aloittaa laulamisen. Samalla se tarkkailee pönttöjä ja alkaa pian kurkkia pönttöön sisälle.
Jos pöntössä voi tiaisen pesän rakennusta tai munia, se on kirjosiepolle vain hidaste, sillä kirjosieppo alkaa pian kerätä pesäaineksia pönttöön ja mahdolliset tiaisen munat hautautuvat pesäainesten alle.  Aamulla huomasin, että myös naaras kantoi pesäaineksia pönttöön.

Kirjosieppo on pitkän matkan muuttaja, se talvehtii trooppisessa-Afrikassa.  Syntymänsä jälkeen se on lentänyt tuhansia kilometrejä palatakseen takaisin kotiseudulleen lisääntyäkseen ja jatkaakseen sukua. Moni tiaisen pesä tuhoutuu kirjosiepon vaikutuksesta, mutta tiaiset eivät koe niitä vaaroja, joita pitkän matkan väsymättömät pienet taistelijat kohtaavat muuttomatkoillaan.
Suosikaa pönttöpesijänä kirjosieppoa ja muita pitkän matkan muuttajia. (leppälintu, kottarainen)

pönttöjä linnuille

Nyt ei ole linnuilla pesäpaikasta puutetta, mutta nämä koululaisten tekemät pöntöt on tilateoksia. Ehkä niihin joku lintukin joskus voi pesiä, mutta liian tiheässä ovat joten ruuasta tulisi kilpailua.

pönttölintuja

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran tai pari vuodessa. Jos pöntössä ei ole pesitty siirrän sen paikkaan jossa olisi linnuille paremmat olot kaikin puolin. Paras paikka on sellainen, josta linnut löytää ravintoa, eli kostea ja rehevä maasto, jossa on valoa. Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä. Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosiepolla tosin voi olla useitakin pönttöjä, joita se tarkkailee. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy useimmiten sen pöntön, jonka koiras on valinnut, ja naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
Olen itse joskus laittanut pöntön vasta toukokuun alussa, jotta siihen ei ehtisi tulla tiaista pesimään. Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Olin siirtänyt pöntön uuteen paikkaan huhtikuulla. Kävin viikko sitten kuulostelemassa ja lähistöllä oli tiaisia. Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin niin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pönttöni. Mieluummin annan kodin kirjosiepon poikasille.
Tämä on se tosiasia; kirjosieppo uhmaa henkeään pitkänmatkan muuttajana, tiaiset talvehtivat usein pesimäseudullaan. Lisäksi tiaiset eivät ole läheskään niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

kirjosieppo kilpailee pönttöpaikasta

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran.
Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä.
Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosieppo koiras voi tarkkailla useita pönttöjä, valitakseen sopivamman. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy yleensä sen pöntön, jonka koiras on valinnut, naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
 Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pöntön, jonka oli keväällä laittanut paikalleen.
Kirjosieppo pitkänmatkan muuttajana uhmaa elämäänsä löytääkseen pesäpaikan ja pöntön.
Tiaiset eivät ole niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

metsä oli ja meni

Luonnossa kulkiessa löysin metsän, oli tunne että siellä voisi viipyä pitempäänkin.

Sammal oli pehmeää, tuntui hyvältä kävellä pehmeässä sammalmetsässä.
Sienireissulla saattoi pysähtyä vaikka kannon päähän.

Kumpareen päällä on monta isoa kiveä, ovat jääkauden jättämiä järkäleitä.

Isoimpien kivien alle olisi pystynyt piiloutumaan.

Sammaleisen maaston notkelmista löytyi syksyllä suppilovahveroita.

Myös rouskuja ja muista sieniä löytyi kosteasta metsästä.

 Metsässä oli pari omaa lintupönttöä.

 Mustikka-aikaan kävin katsomassa löytäisinkö mustikoita.

Metsä oli hakattu pois.
Sinne meni mustikat ja sienet. Mutta miten kävi lintupöntöille.

Pöntöt oli onneksi tallella.

Ympäristo on muuttunut sen verran, että otin pöntöt mukaani ja siirrän ne muualle.

 

hyviä ja huonoja pönttöjä

Kevään tullen kannattaa tarkistaa pöntöt, että ne on valmiina uutta pesäkautta varten. Jos pöntöistä pitää huolta ne kestää kauan. Jos niitä ei tyhjennä vanhoista pesäaineksista ne kestää ehkä 3-5 vuotta.

  Tämä pönttö on jäänyt korkealle puuhun, jossa se on ollut jo vuosia.

   Tämäkin on puussa, mutta linnuille siitä ei ole enää mitään iloa.

    Tämä pönttö on myös jäänyt siihen paikalleen.

 Pönttö on täyttynyt pesämateriaalilla,joku isompi lintu on keksinyt pesäpaikan pöntön päältä.

Katoton pönttö tuskin kelpaa linnulle. Kukaan ei ole huoltanut pönttöä.

Tämä pönttö on pudonnut maahan ja on ilman kattoa.

          Pönttö ilman pohjaa ja kattoa, sitäkään ei ole huollettu.

             Tämä on pohjasta auki, ei kelpaa enää.

Pönttö mennyt vinksalleen, kukaan ei ole tarkistanut pöntön kuntoa.

Talitiainen on keksinyt pesäpaikan rakennuksen ilmaluukusta. Sieltä kuului poikasten ääni, joten hyvin pesintä onnistuu sielläkin.

 

Pöntön puuttuessa pönttöpesijät etsii muun suojaisan pesäpaikan. Pari kertaa olen tavannut pesueen maantienvarren pystysuorassa kaapeliputkessa. Kerran huomasin talitiaisen poikaspesän bensatankista joka oli jätetty maastoon.  Tiaiset alkavat jo talvella katsella sopivia paikkoja ja valtaavat ensinnä parhaat paikat.

Kirjosiepolla, leppälinnuilla ja muilla kolopesijöillä sopivan pesäkolon löytäminen on vaikeampaa. Jos sopivaa pesäpaikkaa ei ole, ei pesiminen onnistu. Kun ajattelee, että ne ovat tehneet pitkän matkan, tuhansia kilometrejä ja vaarantaneet henkensä palatessaan synnyinseudulleen. Jos sopivaa pesäkoloa löydy, niin matka on tavallaan ollut turha, ja niille ei ehkä koskaan enää tule toista tilaisuutta.

Omat lintupöntöt siivoan ainakin kerran vuodessa. Kun tyhjentää vuosittain pois vanhat pesäainekset pönttö ei lahoa, vaan kestää jopa 10 - 15 vuotta.

Joskus köydään keskustelua siitä saako tai voiko pönttöjä ripustaa sinne minne vaan haluaa.
Itse olen järkeillyt, että pönttö on paikassa, jossa siitä ei ole haittaa, ja paikka jossa lintuja ei häiritä ja tärkeintä että ympäristössä on linnuille ja poikasille ,ravintoa, hyönteisiä, toukkia. Metsän reunat, rehevät sekametsät,  puron ja joen varret ja pihan reunukset ovat ympäristöltään monipuolisia.
Pöntöstä harvoin on mitään haittaa, jos se on sidottu narulla tai langalla puuhun.

aurinkoinen kevätpäivä

Aurinko on sulattanut lumi ja pajunkissat kukkii joen varrella.
Ensimmäisiä muuttolintuja odotellaan.
Kävin tarkistamassa omia pönttöjä, tähän aikaan ne kannattaa puhdistaa roskista.

pöntön siivousta

Tuumailin tehdä pönttötarkistuksia. Tästä oli kansi tippunut maahan.

Tätä omaa pönttöä on talitiainen käyttänyt talvehtimiseen.

Tämäkin pönttö tuli puhdistettua jätteistä ja on valmiina uuteen pesimäkauteen.