kiveen kirjoitettua

Veteraanipäivää vietetään sotaveteraanien kunniaksi ja muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Sodan loputtua viimeiset viholliset sodan jälkeen oli poistuneet Suomen maaperältä 27.4.1945. Vuonna 1986 tehtiin päätös veteraanien päivästä ja päivämääräksi valittiin 27.4. Sotaveteraaniksi luetaan kaikki sodassa olleet, sotaan osallistuneet ja siitä hengissä selvinneet henkilöt. Sotaveteraaneja on elossa nykyisin noin 5000 henkilöä ja heillä keski-ikä on n 95 vuotta.
Kävin Tuusulan hautausmaalla katsomassa Propatria muistokiveä.
Kiveen on kirjoitettu ne nimet jotka sotaan lähteneistä paikallisista eivät selvinneet elossa.
Nuorin sodassa kuollut oli 16 vuotias ja vanhin 49 vuotias.

muinaiset aallot

Jääkauden jälkeen Ancylusjärven aallot lainehtivat täällä n 8000 vuotta sitten.
"Tähän rantatörmään löivät n 8000vuotta sitten itämeren edeltäjän Ancylusjärven aallot."

Lämpötilan noustua veden pinta alkoi alentua.
Tämä kivi on ollut vuosituhansia paikallaan. Siinä on tämä muistolaatta.

runonlaulajain mailla

 Kiteen Hummovaarassa sijaitsee viimeisen runonlaulajan muistokivi.

Kiteen seudun viimeisiä ja kuuluisimpia a
runonlaulajia oli Antti Toivanen.
Hän eli vuosina 1831 - 1903. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1935.
Kivi sijaitsee Suomen
suurimman lehtikuusimetsän lähellä.

 
Tien varrella pysähdyin katsomaan lehtikuusimetsää, joka on myös nähtävyys.

Hummovaaran iso mänty

Elias Lönnrot kulki runojen keruumatkallaan v 1828 Kiteen Hummovaarassa tapaamassa runonlaulaja Juhana Kainulaista.  Runonlaulantaa hän tallensi 57 runon verran.
Hänen kerrotaan istuneen suuren männyn juurella kuunnellessaan Kainulaisen runonlauluja.
Tästä piti kääntyä ja ajella
hiekkatietä jonkin matkaa.

Saavuttin paikkaan, joka on Kainulaisen tila.

Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkallaan v 1828 Hummovaarassa tapaamassa
runonlaulaja Juhana Kainulaista.  Runonlaulantaa hän tallensi 57 runon
verran.

Lönnrotin mänty. Mänty on rauhoitettu ja nimetty Lönnrotin männyksi. 
Männyllä voi olla ikää 300- 500 vuotta, sillä puu oli jo silloin iso.
Ympärysmittaa sillä on nyt yli 3 metriä.

Lönnrot istui männyn juurella kuunnellessaan Kainulaisen runonlauluja.

Monenlaista on mänty nähnyt ja kuullut ja vuosisatojen ajan kestänyt paikallaan.
Lönnrotin ajoista on
kulunut jo lähes 200 vuotta. 

          Oli erikoista käydä tällä paikalla.

Lainaus Terho Marttila  PDF-tiedosto Luonnonmuistomerkit Suomessa  sivut56-57. Maisemantutkimus Huhtikuu 2017

Kiteen Kesälahden Hummovaaralla sijaitseva Lönnrotinpetäjä on  rauhoitettu  Metsäntutkimuslaitoksen  päätöksellä  luonnonsuojelulain perusteella vuonna 1959.
Puu on ikivanha, suuri ja näyttävä eli maisemallisesti vaikuttava. Päällimmäisenä on kuitenkin suuri kulttuurihistoriallinen arvo  puun juurella on taltioitu kansalliseepoksemme  Kalevalan  tarinoita.  
Legenda  Lönnrotinpetäjän  alkuperästä  ajalta  kauan ennen Lönnrotia ja Kalevalaa  on myös taltioitu SKS:n kansanrunousarkistoon. Se on ollut – ja on edelleen – Kainulaisten suvun sukupuu.

 Lönnrotinpetäjä on edelleen  kuin ajan hammasta uhmaten  hyväkuntoinen ja voimissaan.  ” Kiteen  Kesälahdella,  tarkemmin  Hummovaaralla. Ollessaan ensimmäisellä runonkeruumatkallaan 1828 Elias Lönnrot kohtasi  samaisella  ”Humuvaaralla”  suuren  runonlaulajan,  Juhana  Kainulaisen. Miehet istuivat kulttihongan juurelle, pakisivat ja naukkailivat. Aiemmat  sukupolvet  olivat  ripustaneet  petäjään  karhunkalloja,  mutta  nyt puu olisi palveleva laulupuuna. Temppelimäisenä se tarjosi Kainulaiselle rohkeutta ja inspiraatiota. Sen läsnäolossa hänen oli hyvä ja sovelias esittää väkevämpiäkin loitsuja. Ja niin hän teki. Vierähti päivä, tummeni ilta ja lensi vielä päivä  toinenkin ja tuon tuost puhkesi lauluun Kainulainen, lyhytkasvuinen  petäjänjuurelainen.  Yhteensä  herkän  tiedemiehen  nopea sulkakynä tallensi puolensataa runoa. Mukana oli eeppisiä jatkoja ja katkelmia Sampo-runoista ja kultaneidon taonnasta, mutta niitäkin iskevämpi oli Lemminkäisen virsi. Sen pohjalta hahmottui Kalevalaan yksi sen pääsankareista.
Lönnrot piti Kainulaisen kohtaamista ensimmäisen keruuretkensä merkittävimpinä kokemuksena. Mänty on varmasti palannut hänen mieleensä monet kerrat Lemminkäisen osuuksia Kalevalaan sovitettaessa. Kalevalan  ensipainoksesta  tulee  ensi  vuonna  180  vuotta.  Niin  eepoksen kerääjä kuin  runonlaulajat ovat  tomuna. Mutta  Hummovaaran petäjä ei ole moksiskaan. Se vain jatkaa keväiden, kesien, syksyjen ja talvien todistamista;  se  on  ikivihanta  havujaan  syvemmin.  Se  on  yksi  niitä  paikkoja maailmassa, missä luonnon ja kulttuurin rajat häilentyvät, kunnes niitä on vaikea nähdä.”

Suomen kuvalehti 25.08.1923

polvijärven tarinaa

Polvijärven keskustassa on Höytiäisen vedenpinnan laskun muistomerkki. Sen historia perustuu 1850 luvulle. Tarkoitus oli alentaa Höytiäisen vedenpintaa rakentamalla kanava Pyhäselälle. Järven pinnanlaskulla pyrittiin saamaan lisää maata viljelyyn ja heinänkorjuuseen.
Vedenlaskua varten rakennettiin kanava, johon rakentamisen aikana tehtiin patoja säätämään virtausta.  Vähitellen padot murtuivat ja Höytiäisen vesimassat vyöryivät Pyhäselälle. Tulva vei mennessään puita ja pensaita, latoja ja talousrakennuksia. Höytiäisen pinta laski 9,5 metriä alemmaksi.  Laskun seurauksena vesijättömaata paljastui 157 neliökilometriä.
Höytiäisen pinta-ala pieneni kolmanneksella, muodostaen lukuisan määrän saaria ja luotoja.
Polvijärven alue on pääosin Höytiäisen entistä pohjamaata.
Höytiäinen on nykyään Suomen 15:nneksi suurin järvi Juuan, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien alueilla. Sen pinta-ala on 282,64 km² ja suurin syvyys 59 metriä.
Polvijärven kunnan synty liittyy Höytiäisen vedenlaskuun. Veden alta paljastuneilta alueilta paljastui maata joka soveltui hyvin viljelyyn. Näille seuduille perustettiin polvijärven kunta.

 

     Tätä kävin katsomassa ja aika mielenkiintoinen tarina siihen liittyykin.

 

 Lähde;    Höytiäisen_järvenlasku

rakettipaja

Tässä sijaitsi Kapteeni Tryggin rakettipaja.
Karl Oskar Trygg (1828-1888) oli sotilasarvoltaan kapteeni.
Hän rakensi Jaakkolaan Aimolanmäelle rakettitehtaan 1870 luvulla.
Kapteeni Trygg tuli alallaan maankuuluksi ja hän kulki ympäri maakuntia antamassa ilotulitenäytoksiä.
Vuonna 1878 sattui tehtaalla räjähdys, joka poltti rakennuksen.
Trygg jatkoi työtään uudelleen rakennetussa pajassa.
Kymmenen vuotta myöhemmin sattui onnettomuus, joka vei Kapteeni Tryggin hengen.

Sanomia Turusta lehtileike onnettomuudesta, joka tapahtui 130 vuotta sitten.
Tässä linkki sivulle.

kuninkaankivi

Kuninkaankiven nimellä kutsuttuja siirtolohkareita on Suomessa useampia. Kivet liittyvät usein Ruotsin kuninkaan käyntiin paikalla tai ne ovat vanhoja rajakiviä.
Valkealan kuninkaankiven kerrotaan liittyvän taisteluun, joka käytiin 1790 Valkealan lähiympäristössä.
Kustaa III seurasi taistelua, joka päättyi Ruotsalaisten voittoon.

leipäjono

 Suomussalmella saman tien varressa on ajatuksia herättävä muistomerkki.
 Sijainti on N 64° 56.895 E 028° 47.337