luminen metsä

   Kumpaako polkua kulkisin, siinäpä pulma.
  Toisen kautta on vähän pitempi matka, joten ehkä kuljen lyhyempää polkua.

syksyinen polku

hakkaamisen jälkeen

Kuljen joskus tätä polkua pitkin, koska se tuo mieleen lapsuuden aikaiset metsäpolut. Sen varrella kasvaa kaksi yhteen kasvanutta puuta.
Tänään kuljin sitä kautta huomasin, että matalaa pensaikkoa oli hakattu pois ihan niiden läheltä.

Olin seurannut pitkään näitä yhteen kasvaneita puita. Ne alkoivat kertoa omaa tarinaansa, kun pysähtyi niitä katsomaan ja kuuntelemaan. Ne olivat olleet siinä jo aika kauan, kantaneet yhdessä lumikuorman, kestäneet pakkaset ja myrskytuulet. Kun huomasin, että ne oli säästyneet nyt hakkaamiselta olin mielissäni. Nyt ne saisivat enemmän valoa.

Kuljin jonkin ajan kuluttua polulla. Puut olivat sittenkin hakattu. Miten surullista.

Kului kuukausi kun taas kuljin polkua pitkin. Polun reunalla vastapäätä niitä kahta puukaverusta on kasvanut nuori kuusi, jonka kasvua olen seurannut muutaman vuoden. Se oli säästynyt hakkuilta. Voisinkin jatkaa sen seuraamista ja kuunnella joskus kuusen tarinaa.

 Sama kuusi, viisi vuotta aikasemmin vuonna 2012 jouluna.