keltamataran kukat

Keltamatara on melko harvinainen ja nykyään se on vaarantunut ja uhanalainenkasvi.
Se kasvaa kuivilla paikoilla, niityillä, pientareilla ja tien varsilla, mutta niittyjen ja maaseutumaisen perinneympäristön katoaminen on tehnyt siitä paikoin jo harvinaisuuden.
Tiesin yhden lähellä olevan keltamatara esiintymän, mutta se on nyt tuhottu rakentamisen tieltä.
Muistin nähneeni niitä joskus Porvoossa ja sieltähän näitä oli melko laaja esiintymä.

 

Kymmenen päivää sitten kävin niitä etsimässä ja silloin kukat ei olleet silloin täysin auki,
tässä kuvassa näkyy hyvin kasvin lehtiruusukkeet.

valkolehdokki kukkii

Kävin etsimässä valkolehdokkia. Kaikki entiset vanhat tutut paikat alkaa kadota kun metsät on hakattu.  Tämä paikka oli tiedossa jonkin aikaa, siellä oli muutamia kasveja, nyt huomasin vain tämän. Valkolehdokki kukkii juhannuksen aikaan.

harvinainen alppivuokko

Erittäin harvinainen alppivuokko kukkii tähän aikaan vuodesta.

 

Se näyttää paljon valkovuokolta,
mutta sen heteet ovat vaaleat, toisin kuin valkovuokolla keltaiset.
 Sen lehdet muistuttaa vuohenputken lehtiä, eivät ole niin halkinaiset kuin valkovuokolla.
Alppivuokko voi risteytyä valkovuokon kanssa ja risteymä on sekoitus molempia. 

Alppivuokko on rauhoitettu kasvi. Sitä esiintyy maassamme vain Asikkalan ympäristössä.
Se kasvaa tälläisessä metsämaastossa, joka on suppien muodostamaa rinnettä.

 

Olin kauan aikasemmin käynyt Asikkalan pohjoispuolella katsomassa ja kuvaamassa niitä.
Siellä niitä oli enemmän ja monet niistä oli vaaleanpunaisia. Nämä ovat puhtaan valkoisia.
Täällä en tiennyt kukkien tarkempaa sijaintia ja kuljin tälläisessä huonossa maastossa niinkuin turhaan. Sitten edessä oleva rinne oli niin jyrkkä, että en uskaltanut kiivetä ja lähdin pois.

Mutta paluumatkalla löysinkin alppivuokon, ensin yhden ja sitten kolme ja sitten useamman.
Kukinta-ajan ulkopuolella kasvia on lähes mahdoton huomata. Olipa mukava löytää ne.

mielenmaisemia ahmovaarassa

Kolin matkalla poikkesin saman tien varrelta  Ahmovaaran luontopolulle. 
Ympäristö oli hiljainen linnutkaan ei laulaneet, suolla kukki punakämmekkä ja suovilla.
Pitkä ajomatka ja Kolille nousu painoi jaloissa niin paljon, että kiersin vain lyhyen kierroksen.palatessani poikkesin luontopolulle. 
Ympäristö oli hiljainen linnutkaan ei laulaneet ja jaloissa painoi Kolille kiipeily.

 

Kiinnitin huomiota punaiseen kämmekkään, jota en ole aikaisemmin nähnytkään.
Taitaa olla punakämmekkä

harvinaisempi orvokki

Lehto-orvokki on paljon harvinaisempi kuin metsä-orvokki. Tämä lehto-orvokin kasvupaikka sijaitsee polun vieressä. Lehto-orvokin kukka näyttää hyvin saman näköiseltä kuin metsä- tai aho-orvokin. Nähdessäni sinisiä orvokkeja tuumailin onkohan tämä nyt se lehto-orvokki.
Mutta sitten löysin niiden selvimmät eroavaisuudet.
Ensinnäkin metsäorvokki on varhainen kukkija, sen kukkia ei löydä enää kesällä.
Toiseksi sillä on isommat lehdet ja kasvutavaltaan se on tukevampi.
Lisäksi i sen lehtivarsi ja lehdet ovat hennosti karvaiset. 
Kukat näyttää hyvin saman näköisiltä kuin metsä-orvokilla.
Kukinnan jälkeen sen kookkaat siemenpallukoita voi erehtyä luulemaan kukkanupuiksi.
Lehto-orvokki on kasvupaikkaansa nähden vaativa, se kasvaa kalkkipitoisessa maassa, kosteassa varjoisessa metsässä.
Tämän esiintymän lisäksi tiedän vain pari esiintymää jotka olen huomannut sattumalta.
Ylävasen kuva otettu tänään siinä kypsyy orvokin siemenkota. Kolme muuta kuvaa toukokuun puolivälissä. Kuvissa näkyy hentokarvainen varsi, josta lajin voi tunnistaa.

keltakukkainen kellukka

Mikä kellukka se tämä on. Keltakukkainen niittykellukka, vaikka nykyinen nimi taitaa olla ojakellukka. Niityltä sen kyllä useimmin löytää kuin ojasta.
Se kasvoi tavallisten niittykellukoitten seassa, oli useitakin keltakukkaisia siellä.
Keltakukkaisilla oli vähän vaaleammat ja ohuemmat lehdet.
Nämä ovat syntyneet  niittykellukan ja kyläkellukan risteymänä.

Tässä kyläkurjenpolvi, joka on ollut risteymän aiheuttaja.

harvinaisempi orvokki

Lehto-orvokki on paljon harvinaisempi kuin metsä-orvokki. Tämä lehto-orvokin kasvupaikka sijaitsee polun vieressä. Lehto-orvokin kukka näyttää hyvin saman näköiseltä kuin metsä- tai aho-orvokin. Nähdessäni sinisiä orvokkeja tuumailin onkohan tämä nyt se lehto-orvokki.
Mutta sitten löysin niiden selvimmät eroavaisuudet.
Ensinnäkin metsäorvokki on varhainen kukkija, sen kukkia ei löydä enää kesällä.
Toiseksi sillä on isommat lehdet ja kasvutavaltaan se on tukevampi.
Kolmanneksi sen lehtivarsi ja lehdet ovat hennosti kasvaiset.
Ne ovatkin lehto-orvokin parhaat tuntomerkit. 
Kukat näyttää hyvinkin saman näköisiltä kuin metsä-orvokilla.
Kukinnan jälkeen sen kookkaat siemenpallukoita voi erehtyä luulemaan kukkanupuiksi.
Lehto-orvokki on kasvupaikkaansa nähden vaativa, se kasvaa kalkkipitoisessa maassa, kosteassa varjoisessa metsässä.
Tämän esiintymän lisäksi tiedän vain pari esiintymää jotka olen huomannut sattumalta.

kylmänkukat kankaalla

Kävimme katsomassa harvinaisten vuokkojen kukintaa Hämeen seuduilla

Hämeenkylmänkukka on harvinainen ja uhanalainen kasvi.

Hämeenlinnan seudulla on samoilla kasvupaikoilla kylmänkukkaa ja  kangasvuokkoa. Ne voi risteytyä keskenään. Kuvassa kylmänkukkaa ja risteymää.

Samassa rinteessä kukkii kangasvuokkoja.

Risteymät ovat kylmänkukkaa vaaleampia.

Niitä käy monet ihastelemassa  ja kuvaamassa kukinta-aikaan.

kangasvuokko

                                  Kangasvuokot kukkii lahden harjumaastossa.

 

Kasvaa kuivahkolla hiekkapitoisella kankaalla.

kylmänkukkia katsomassa

Kävin katsomassa hämeenkylmänkukkia. Paikka oli korkealla mäellä ja sinne vie portaat.

Jokainen kylmänkukkaesiintymä on merkitty kepillä.

Kylmänkukka alkaa kukkia huhtikuulla, heti kun lumet on lähteneet.

Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu ja uhanalainen laji.

tikankontti

Kävin katsomassa tikankontteja, kasvi on rauhoitettu.

luontoretken harvinaisuus

Maamme ainoa alppivuokkojen esiintymäpaikka on Asikkalan seutu.
Tätä suurta harvinaisuutta lähden katsomaan.

Samalla alueella näkyy suppa muodostelmia.
Päätieltä matkaa on vajaa kilometri vuokkokohteeseen.

Alppivuokot muistuttaa paljon valkovuokkoja, mutta suurin ero on niiden lehdissä.
Alppivuokon lehdet on kolmihaaraiset sahalaitaiset ja ne tuo mieleen vuohenputken lehdet.
Valkovuokon lehdet haaroittuvia. samoin eroavaisuutta on kukinnoissa, valkovuokon kukinnan heteet on keltaiset, alppivuokon heteet ovat valkoiset.
Valkovuokon kukinta alkaa aikasemmin kuin alppivuokolla ja täällä se oli jo lähes lopettanut kukinnnan kun alppivuokolla kukinta oli parhaimmillaan.
Lajit voi risteytyä keskenään jos ne kukkivat samaan aikaan.

Näissä näkyy alppivuokon kukan valkeat heteet

Ylempi kuva näyttää risteymältä. Lehdissä on haleamista valkovuokon tapaisesti.

Tässä voi verrata näiden kasvien lehtiä, vasemmalla tyypillinen alppivuokon lehti ja oikealla on valkovuokon lehti.

Ylemmässä kuvassa näyttää olevan pääasiassa valkovuokkoa.

Tässä kuvassa näkyy molempia lajeja, lehdissä on selvä ero.

Alppivuokon kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleansinipunertavaan, aivan kuin valkovuokonkin

 Näkymä Syrjän alueen mäeltä.