kalkkilouhoksen polku

Tänään Laukkosken suunnalla ja tarkoituksena käydä ikivanhalla kalkkilouhoksella.

 

Luontoreitin edessä ilmoitettiin, että polku on suljettu liiallisen kävijämäärän takia.

Ketään ei näkynyt, ja hiljaista oli joten lähdin hiljaiselle metsäpolulle.

Kalkkikaivoksen seinämän reunus oli vain noin metrin tai syvä, mutta pituutta sillä oli enemmän.

Louhoksen reunalla valkeaa kalkkikiveä.

Kalkia louhittiin 1834 luvulta alkaen, rakentamiseen ja maanparannukseen.
Louhos on noin 100 metriä pitkä, puolitoistametriä syvä ja samanverran leveä.

Puut ovat ehtineet kasvaa louhoksen toiminnan loputtua.

Tällä polulla ei ole paljoa kulkijoita ollut.

luonnonkiviä

Monenlaisia kiviä löytyy maaperästämme. Tässä kvartsikiteitä.

Hiekkamontuilla sateen jälkeen värikkäitä kiviä.

Aventuriinikvartsiittia Sodankylästä.
Aventuriini on vihertävänsävyinen kvartsikivi.

Pallograniittia esiintyy joillakin seuduilla, nämä on Kurussa.

Kivestä muotoutunut kuoppa, hiidenkirnu Askolassa. karttalinkki

Alakuvan louhoksesta on louhittu mustakiveä Kivijärven gabroa.

Kaatialan kaivokset on nykyään veden täyttämiä ja nykyisin laajasti sukelluskäytössä.
Louhoksen ympärillä on isot hiekka ja kivikasat muistuttamassa ajoista jolloin sieltä louhittiin maasälpää .karttalinkki

Kaatiala on ollut myös suosittu kivikeräilijöiden kesken. Sieltä on löydetty korukiviä ja voi sieltä vielä kirjomaasälpää, josta jotkut tekevät koriste-esineitä.

Kivimetsää jossain pohjanmaalla.

Graniitin ulkonäkö vaihtelee paljon. Tässä pienirakeista graniittia.
Kivessä näkyy maaasälpää kvartsia ja särvivälkettä.

Alakuvassa helsinkiitti.

Helsinkiitti on eteläisessä suomessa esiintyvä graniittinen kivilaji. Siitä tehdään koruja ja kiviesineitä

Jääkauden aika on muovannut hiekka-ja soramonttujen kerroksellisuutta.

Kalkkikiveä näkyy joskus tieleikkausten läheisyydessä.

Graniittisessa kivessä oleva granaatti, on säröilevää, siitä ole korukiveksi.

Kivi kahden puun välissä Pohjanmaalla.

Kivien pinta on punertunut. Mutta värin aiheuttaa tietty levälaji.

Kilpisjärven Norjan puolella oli vesi muovannut erikoisia hiidenkirnumaisia uomi

Jäämeren rannalta löytyi sydämen muotoinen kivi.

 Pohjoisessa tien reunan liuskeistä kalliota.

Eteläsuomessa esiintyy murenevaa graniittia, jota sanotaan rapakivigraniitiksi.

 Tämä erikoisen näköinen kantarellikivi löytyy Porvoon lähistöltä. Se on saanut muotonsa jääkauden vesivirtojen huuhtoessa kiveä. Kivi on graniittinen pyterliitti, se ei rapaudu eikä murene .karttalinkki

 Kiviä katselemalla huomaa, että kaikki kivet ei ole saman näköisiä eikä saman värisiä.

Alakuvassa Kittilän jaspista irtokivenä soramontuilta.

Kittilän jaspis on monikäyttöinen ja hyvin suosittu korukivi.

Heinolasta pohjoiseen matkatessa ei voi olla huomaamatta keikkuvaa kiveä tien reunalla.

Pohjanmaalla tien reunassa hevoskivi, jonka yli 100 vuotta sitten kirjoitettu teksti kertoo sen ajan oloista.

Tässä on metsän keskellä luola kiven sisällä.

Rajakivet on ollet hyvin merkittäviä ennen vanhaan.

mustakiven louhos

Kivijärvellä sijaitsevasta mustakiven louhoksesta louhitaan mustaa kiveä, joka on pyrokseenigabroa. Louhimisen seurauksena alueella on useita vesialtaita, joista yksi isompi.
Louhoksesta on hakattu pääosin hautakiveä, mutta sitä on käytetty myös julkisiin teoksiin ja muistomerkkeihin.
Louhoksella oli nyt hiljaista, oikeastaan pelottavaa. Työskentely on nykyisin ajottaista.
Kivijärven gabro on mustaa, kiillotettuna siihen saa kovan kiiltävän tumman pinnan.

Kivi on mustimpia ja kovimpia teollisuuskiviä.

Heurekan kivipuistossa on näyte Kivijärven mustasta gabrosta.

vanha kalkkilouhos

Sipoon rajamailla on vanha kalkkilouhos. Louhoksia on useita ja ne sijaitsee metsän keskellä, niin että ne huomaa vasta kun osuu kohdalle.
Paikka vaikuttaa aika pelottavalta, koska louhokset näyttää aika syviltä ja syviä ne varmasti ovatkin. Täältä lohuhittiin kalkkia 1800 luvun alusta alkaen noin sadan vuoden ajan. Louhokselle rakennettiin silloin rautatie, joka oli hevosvoimainen.

kaatialan louhos

Kuortaneella sijaitsee vanha louhos, josta puolivuosisata sitten louhittiin maasälpää ja kvartsia.Louhoksessa on viime vuosina harrastettu urheilusukellusta, nytkin siellä niitä oli. Se on myös korukiviharrastajien suosima kohde. Alueelta on löydetty arvokkaita korukiviä. Jos kivikasoja penkoo niin jotain aina löytää. Louhoksen ympärillä on isoja kivikasoja, joissa on erikokoista kiveä. Jos kaikki kivet siirrettäisi takaisin kaivokseen, sikäli kuin ne sinne mahtuisi, niin se näyttäisi tasaiselle.
Alue on matalaa lähes suoperäistä maastoa.