päivän perhosia

Minulla on muutama sellainen vakipaikka, jossa käyn katselemassa perhosia.  Tänään kävin yhdessä sellaisessa paikassa. Perhosia oli aika vähän, mutta useita lajeja siellä kuitenkin näkyi.
Helmihopeatäplä oli iloinen yllätys, tässä lisäksi ketohopeatäplä, lauhahiipijä, piippopaksupää, kangassinisiipi, ratamoverkkoperhonen ja helmihopeatäplä.
Lisäksi näin sitruunaperhosen ja termaperhosen, mutta niistä jäi kuva ottamatta.
Päiväperhoset lentää yleensä vain aurinkoisina ja lämpiminä päivinä. Liian kylmässä ne ei pysty lentää, koska se kuluttaisi liikaa polttoainetta.
Kun olen perhosia seurannut, niin toiset yksilöt niistä lentää nopeasti ja toiset hitaasti. Kuoriutumisen jälkeen perhosella on kiire löytää ravintoa, ja useimmilla lajeilla myös puoliso lisääntymistä varten.
Tällöin niiden elintoiminnat on nopeimmillaan ja ne lentää nopeasti.
Lajista riippuen niiden lento ja liikkeet hidastuu vähitellen ja jonain aamuna ne ei jaksa enää lähteä etsimään mettä.
Jotkut päiväperhoset voi elää lähes vuoden, toiset lajit elää viikon, jotkut yöperhoset elää vain  muutaman tunnin tai päivän.
Jotkut päiväperhosista talvehtii aikuisena (esim. nokkosperhonen, suruvaippa, neitoperhonen) ja toiset toukkana (esim ritariperhonen, sinisiipi) tai munana.
Monella perhosella on pitkä toukkavaihe, esim ritariperhosen toukkavaihe kestää noin 11 kuukautta ja aikuinen  perhosyksilö lentää korkeintaan kuukauden ajan.
Jos kesä on kylmä ja runsassateinen, perhoset ei pysty etsimään mettä ja ne vaipuvat horrokseen, herätäkseen uudelleen, kun aurinko paistaa ja lämpötila on yli +17 astetta.

 

 

päivän matka urajärvellä

Urajärvi on lähdepohjainen järvi ja sen vesi on hyvin kirkasta. Aikaisemmin siellä oli lokkeja, mutta nyt ne oli häipyneet toisaalle kauemmaksi.

Rannan lähellä uiskenteli härkälintu, vai oliko niitä useampikin. Härkälinnun ääni on karjuntaa tai karkeaa kiljuntaa. Sitä kuuluu aika lyhyen aikaa keväällä pesinnän alkaessa.

Urajärven ympäristössä ei  kuulunut enää lintujen laulua. Katselin sitten kukkia ja perhosia. Tässä  mehiläinen nurmikaunokin kukalla.

Keisarinviitta on kookas hopeatäpläperhonen, se pysähtyi lehdelle kuvauksen ajaksi.

Loistokultasiipi levähti lehdellä hetken aikaa.

Neitoperhonen on uutta tämän kesän sukupolvea ja on värikkäimpiä täpläperhosia.

Vesivehmaa on nimensä mukaisesti vehmasta seutua ja maastollisesti tasaisen kumpuilevaa..

Maisemat on kuvauksellisia.

 Alueella on vanhaa maaseutumaista asutusta, jota halkoo erisuuruiset peltotilkut ja rehevät kuusikot.

Poikkesin lentokentälle, jossa oli nyt aika hiljaista.

Yksi lentokone oli nousi ilmaan.

Tästä pääsee luontopolulle.

Toinen kyltti opastaa koiran omistajia.

Kävin aikasiemmin tuntemassani kangasvuokkopaikassa. Silloin kun löysin paikan siellä kasvoi hajanainen kangasvuokkoesiintymä. Pian tuli metsäkoneet ja esiintymä jäi puukasojen ja purujen alle.

Koneitten jäljiltä löysin enää vain yhden taimen. Sen vaiheita olen seuraillut muutaman vuoden.

Sitten kirjaimellisesti tie nousi pystyyn.

Käänsin auton nokan paluumatkalle.

Tämän matkan tavoitteena oli keräillä marjoja. Tämän verran niitä sitten löytyi.
Enpä muista näin heikkoa marjavuotta aikoihin, niin kauan kuin olen marjoja keräillyt.

lennä perhonen lennä

              Nokkosperhoset lepäilee kädellä.

kesäpäivän perhoset

 Keskikesän päiväperhosia.

pikkuapollon maisemissa

Rekijoen maisemissa voi nähdä harvinaisen pikkuapollo perhosen.

kevään ensi perhosia

Kangasperhonen , paatsamasinisiip, aurora ja vähän harvinaisempi karttaperhonen.

kevään kukkia ja perhosia

   Kevät on herättänyt valkovuokot ja sinivuokot ja perhoset.

pihlajaperhonen

Pihlajaperhosia näkee välillä. Usein niitä on useita samoilla paikoin.
Se on kookas ja näyttävä ja lentelee usein aika kesysti liihottelemalla kukasta kukkaan.

ritariperhonen elämää

Ritariperhonen on kookkaimpia päiväperhosiamme. Perhosen kehityskaari on pitkä.
Talvehtinut perhonen  munii alkukesälä munia usein karhunputkelle, Toukat kasvaa  kesän aikana  elokuulla toukka etsii sopivan koteloitumispaikan jonkin kasvin varresta, johon se kutoo taidokkaan kotelokopan. Kotelossa toukka on noin kymmenen kuukautta, jonka jälkeen se kuoriutuu alkukesällä, usein juhannukseen mennessä.
Kuoriutumisen jälkeen se etsii puolison jonka jälkeen sama kierto jatkuu vuodesta toiseen.
Aikuisena se elää melko lyhyen ajan, viikosta noin kuukauteen.

Ritariperhosta vaivaa monet kiusat, joskus loiskärpäsen toukka voi saastuttaa toukan, jolloin kotelosta ei kuoriudu perhosta, vaan loiskärpänen.
Aikuinen perhonen voi joutua kukkahämähäkin uhriksi, jolloin se kuolee nopeasti myrkkyyn.
Ritariperhosta ei voi sanoa kovin yleiseksi. Monet asiat vaikuttaa sen lisääntymiseen haitallisesti, esim tien reunojan raivaaminen karhunputkista kuin  myös salaojitetut pellot..