näkymiä porvoosta

 Porvoo on merellinen kaupunki, kaupungin keskustaa halkoo Porvoonjoki.

  Läheiseltä Näsin kallion näköala paikalta aukeaa laaja näkymä joen ylitse kaupungin suuntaan.

Vanhan kaupungin alueella  on Vanha raatihuone, joka toimii nykyään museona.

  Kadun varsilla on runsaasti kukka-asetelmia.

  Kesäiset kukkakadut vaihtelee vuodenaikoina ja jouluaikaan siellä on tunnelmallinen joulukatu.
 Vanhankaupungin kadut näytti hiljaisilta vaikka oli arkinen keskipäivän aika.

  Porvoonjoen ylittää useita siltoja.

Vanha rautatieasema löytyy tuolta suunnasta.

Junaliikenne on hiljaista, muutama junavuoro kuljettaa matkailijoita kesäaikaan.

 Rautatieasema on nykyisin yksityskäytössä, niinkuin niin monet muutkin vanhat asemarakennukset

kukkaistutuksia

kauniita kukka-asetelmia

päivän matka

Tämä Karkkilan kosken silta on Högforsin tehtaan alapuolella.

Joen varrelta massiivinen Högforsin tehdas.

Seinässä on hajonnutta osaa..

Alakuvassa silta jonne ei päässyt.

Tehtaan pohjoispuolelta löytyi opastetaulu.

Lähellä on yksi koski, jonne voisi poiketa.

Padon yläpuolella kuvauskohde.

Auringonvalo heijastui ja kosken kuvaaminen ei oikeen onnistunut.

Tämä pötikkä taitaa liittyä Högforsin historiaan.

 Tien reunalla kasvoi suurensuuri puu.

 Tämän kuvasin sillalta, koska paikka viehätti silmää.

 Sillan toiselta puolen näkymä järvelle.

  Järven pinta oli tyyni, kuvan keskellä uiskenteli sorsa.

Matkan päätteeksi oli aika juoda kahvit termospullosta.

Auringon valo osui koskeen niin, että kuvasin vain vanhan pärehöylän, sekä rantaa alavirtaan.

Sitten olikin paluumatkan aika.

makea kaupunki

Karkkila on nuori kaupunki, eikä se erikoisemmin kaupunkimaiselta vaikuta.

 Vanhoja puurakennuksia, matalia kerrostaloja ja tyhjiä liiketiloja.
Teollisuus- ja toimitiloja on tyhjillään ja jossain paikoin on sekalaista rakennusjätettä.

Väestön määrä on pysynyt vuosikymmeniä pysynyt melkein samana, voisikin todeta, että asukkaat ei siellä liioin lisäänny. Ulospäin se antaa vaikutelman että kehitys olisi pysähtynyt jonnekin 60-70 luvulle.
Vanhat myymälät ja kyltit antavat nostalgisen vaikutelman.

Keskustan kautta kulkiessa tulee mieleen entisajan asuinmiljöö.
Ken tänne sopeutuu, varmaan viihtyy, sen verran rauhalliselta paikka vaikuttaa.

Keskustan läpi kulkee leveä katu, usein vanhojen pikkukaupunkien kadut on kapeita ja ahtaita.

Kaupungin keskustassa on kaksi uudempaa ruokakauppaa.
Tosin en tiedä onko keskusta tässä vai jossakin muualla.
Poikkesin kauppaan pienille ostoksille.

Kaupunkia halkoo Karjaanjoki ja joessa on useita koskia, tässä niistä yksi.
Joki on tällä kohtaa leveää ja matala, uiminen ei onnistuisi näillä vesillä.

Pitkälänkoskessa on rakennelmia, muistoja menneeltä ajalta.
Tiilinen rakennus on säilynyt ehjänä, se lienee ollut joku sähkön jakelukeskus.

syksyinen kaupunki

       Keskustan aukion läpi kulkee Suomen pisin kävelykatu.

     Kävelykadun itäpuoli tarjoaa viihtyisät puitteet istahtaa vaikkapa penkille.

   Keskellä on toriaukio, syksyllä siinä pidetään sirkusmarkkinat ja muita tapahtumia.

Kaupungissa oli asukkaita 1970 luvun alussa alle 15 tuhatta. Asukasluku lähti nousuun 80 -90 luvulla jatkuen edelleen ja nykyinen asukasluku lähentelee 37 tuhatta. Asukastiheys on  noin 1 200 as./km².  Rakentamisbuumi jatkuu kiivaana.  Keskustaan on noussut viime vuosina useita tiheästi rakennettuja kerrostaloja. Muuttoliikenne on melko vilkasta joka suuntaan.

.

 Taustalla näkyy tornitalot, korkeimmassa on 16 kerrosta ja korkeutta 50 metriä.

Puutarhamaista kaupunkikuvaa pidetään  yllä istutuksilla, jotka antavat väriloistoa myös syysaikaan.

Vanha vesitorni ei enää ole enää käytössä, mutta se näkyy kauas ja on kuvauksellinen maisemakohde.

Rautatieasemalla on arkisin vilkasta, osa matkustajia tulee asemalle omalla autolla ja osa polkupyörillä. Junia kulkee lähes yhtenään Helsingin, Riihimäen ja Lahden suuntaan.

 Rautatie jakaa kaupungin itä-ja länsiosaan.

 Rautatien alikulkukäytäviä on useita aseman lähellä.

Aseman eteläpuoliseen ylikulkusillan kaiteeseen on leikattu kissakuvioita kulkijoiden iloksi.

Maantien alikulku on saanut maalauksen ja värikkäät valaisimet.

Ratatiellä on voinut kesäaikaan päästä höyryveturin kyytiin kokemaan entisajan tunnelmaa.

Keinukallion ulkoilualue on tullut suosituksi kaiken ikäisille. Talvisin siellä hiihdetään ja kesällä kilpaillaan kuka nopeiten pääsee portaat ylös. Portailla näkyy myös vähän iäkkäämpääkin väkeä, kuntoilusta portaat käy kävellenkin.

Keravalaiset on paikkakunnastaan hyvin ylpeitä. Kaikki paikkakuntalaiset  tietävät mitä Sherwood tarkoittaa. Uusi vesitorni on yli 50 metriä korkea ja se näkyy kauaksi joka suuntaan.

 Keinukallion laelta näkee horisontissa uuden ja vanhan vesitornin.

Keravan uusi vesitorni on yli 50 metriä korkea ja se näkyy kauaksi joka suuntaan.

Keinukallion laelta näkee horisontissa uuden ja vanhan vesitornin.

Keravalaisille on tyypillistä toivottaa tänne muuttavat asukkaat tervetulleiksi, samalla he ylpeästi kehuvat kaikille paikkakunnan palveluja, kulkuyhteyksiä, kirjastoa, uimalaa ja ulkoilumaastoja.

Kaupungissa ei ole erikoisempia nähtävyyksiä, mutta melkein kaikki ehdottavat kysyjälle tutustumista kivisiltaan. Vanhaa kivisiltaa on pidetty kaupungin tunnuksena. Silta on ollut viime vuosisadalla tärkeä kulkureitti Lahden ja Porvoon suuntaan. Sillan kaiteet on siitä erikoiset, että ne on olleet aikoinaan kalkkikaivokselle vievän hevosvetoisen junan raiteina.

Sillalta avautuu idyllinen maaseutumainen jokimaisema kartanoineen.
Lähivuosina näille pelloille alueelle rakennetaan asuntoja ja ikiaikainen maalaismaisema katoaa