kallioinen luontometsä

 Lähdin etsimään sieniä ja päädyin lähiseudun kallioille, joilla en ole koskaan ennen käynyt.

  Tästä pitää nousta ylös jos polvet on tarpeeksi notkeat.

     Kulkiessani oli sellaiset fiilikset, kuin olisin kulkenut jossain pohjoissuomessa.

   Olin Haukkakallion korkeimmalla kohdalla, puut peittivät näkymän kauemmaksi..

     On täällä moni muukin kulkenut ennen minua.

   Pitkospuut oli märät, etsin jalansijaa reunoilla, jotta en liukastu.

    Joen vesi on sameaa, että uimaan se ei houkuttele ainakaan sateen jälkeen.

sipoon keskustaa

Sipoo on kaksikielinen kunta, asukkaista joka kolmas on ruotsinkielinen.
Sipoon kylät ovat pääosin ruotsinkielisiä, mutta tiet ovat nykyään nimetty kaksikielisesti.

              

 Sipoon ystävyyskaupunki on Kumla, tästä kyltistä näkyy etäisyys.

 Sipoon keskustassa on  S-market. Myymälää on viime vuosina laajennettu ja siellä on hyvä valikoima ruokatarvikkeita. Kaupassa palvellaan kaksikielisesti ja myymälä avattiin vuonna 1996. Paikalla oli aikasemmin Varuboden myymälä.

Keskustan reitillä on neljä liikenneympyrää. Niissä kaikissa on joku taideteema.
Kauppojen luona on porkkanat, sitten on jänikset. Lisäksi löytyy perhoset ja sudet.

Jokipuiston kivipaasista löytyy Sipoo aiheista taidetta jossa vaakunan tunnus susi ja joki.

Sipoon susi viittaa Sipoon historian aikaan, jolloin alueella liiikkui runsaasti susia.
Sipoossa on paljon metsiä ja erämaata ja viime syksynä siellä nähtiin useita kertoja susia.

jäämuodostelmia

  Virtaava vesi on muodostanut pyöreitä jäämuodostelmia.

talven säätila

Sää on ollut vaihtelevaa tammikuun lopulta lähtien. 
Pellot on nyt ohuelti lumipeitteiset ja metsissä on lunta vaihtelevasti 10 -20cm.
Kävin ruokapaikoilla katsomassa lintuja, mutta siellä oli vain sini- ja talitiaisia.
Koskenmäen joki oli sula, usein siellä on talvehtivia sorsia, nyt ei ollut ainuttakaan.

muuttolinnut kevään airueina

Koskenmäenjoen suulla oli muutamia vesilintuja.

laurinlähde

Janakkalassa sijaitsee muinainen Laurinlähde. Lähde nimettiin Janakkalan suojeluspyhimyksen Pyhän Laurentiuksen eli Laurin mukaan. Se on vanha uhrilähde. 
Lähde on rakennettu kivistä kaivomaiseksi 1900-luvun alussa, samalla kun Laurinmäelle rakennettiin juoksuhautoja. Lähteen koko on 80 cm x 80 cm ja sen syvyys on 116 cm. Lähteessä on tasainen sorapohja ja se pulppuaa edelleen kirkasta vettä.

Lähteeseen oli heitetty kolikoita, tarkoitus lienee tuottaa onnea siellä kävijälle.

Reissun jälkeen poikkesin uimaan läheiseen Räikälänjokeen. Vesi oli kirkastaja lämmintä.
Vieressä maantie ja kaunis kivisilta, joka rakennettu v1904.

Vekkosken maisemia

Vekkoski on sekä koski, että kylä Porvoon kunnassa.

 

 Vekkosken rautatiepysäkki. Radalla kulkee kesäaikaan kiskobussi Helsingin ja Porvoon välillä.

Vekkoskella toimii vanha vanha mylly, jossa vielä nykyäänkin jauhetaan viljaa.

Vekkoskella virtaa Mustijoki. Joen varrella sijaitsee useita koskia. Joessa harrastetaan myös kalastusta.

Mustijoki keskellä eteläsuomalaista maalaismaisemaa.

Vekkosken vanha silta muistona menneeltä ajalta.

Lähdinkin jatkamaan matkaa ja seuraavassa päivityksessä kuvia samalta seudulta.

aurinkoinen kevätpäivä

Aurinko on sulattanut lumi ja pajunkissat kukkii joen varrella.
Ensimmäisiä muuttolintuja odotellaan.
Kävin tarkistamassa omia pönttöjä, tähän aikaan ne kannattaa puhdistaa roskista.

syksyinen jokinäkymä

                                           Syksyinen jokinäkymä.

sorsat joella

Sorsia oli uimassa joen sulaneilla paikoilla.

 

porvoon näkymä

jäärinkulat

Virtaavassa vedessä muodostuu rinkelinmuotoisia kakkuja.

kumpaa reittiä

Kumpaako reittiä ylittäisin joen, olisi mukava kokeilla mihin pystyy.

Tuumasin, että rohkeus ei riitä, sillä pelkään vähänkään korkeita paikkoja

heinäkuun heleyttä luonnossa

Heinäkuu on lopuillaan ja luonto kukkii ja viheriöi. Kesän tunnelmaa  näitä polkuja kulkiessa.