Kävin eilen näissä maisemissa ja huomasin paljon mustikoita.
Kukaan ei ollut niitä huomannut, joten suuri marjasaalis odotti minua.
Mukanani ei ollut kuitenkaan mitään astiaa, joten lähdin tänään uudelleen sinne.
Päätin lähteä jo varhain aamulla, mielessäni täyttyvä mustikkaämpäri, jota sitten perkaan lopun iltapäivän ja höyryävän lämmin mustikkapiirakka sepä olisi hyvää.
Kun tulin marjapaikalle, niin mustikat oli käyneet vähiin, ei niistä mustikkapiirakkaa tule. Vähän ajan päästä kuulin puhetta. Kaksi thai-naista kiirehti ämpäreineen ohitseni, tuskin huomasikaan minut.
Tuonne metsän taakse ne menivät. Olin helpottunut, hyvä kun joku kerää ne marjat, ettei ne metsään jää. Säästynpä selkäkivuilta ja hyttysten puremilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti