mustikkareissu

Kävin eilen näissä maisemissa ja huomasin paljon mustikoita.
Kukaan ei ollut niitä huomannut, joten suuri marjasaalis odotti minua. 
Mukanani ei ollut kuitenkaan mitään astiaa, joten lähdin tänään uudelleen sinne.

Päätin lähteä jo varhain aamulla, mielessäni täyttyvä mustikkaämpäri, jota sitten perkaan lopun iltapäivän ja höyryävän lämmin mustikkapiirakka sepä olisi hyvää.

Kun tulin marjapaikalle, niin mustikat oli käyneet vähiin, ei niistä mustikkapiirakkaa tule. Vähän ajan päästä kuulin puhetta. Kaksi thai-naista kiirehti ämpäreineen ohitseni, tuskin huomasikaan minut.
Tuonne metsän taakse ne menivät. Olin helpottunut, hyvä kun joku kerää ne marjat, ettei ne metsään jää. Säästynpä selkäkivuilta ja hyttysten puremilta.

kosken virtausta

Metsän keskellä rotkomaisten kallioitten ja korkeitten kuusien suojassa on pienehkö puro, jossa vesi virtaa muodostaen koskimaisia putouksia. Nyt keskikesällä vesi oli aika vähissä joten ihan uimaan siihen ei pääse. Metsä on Vantaan pohjoisosan ja luonnonsuojelualuetta ja siellä pesii monia lintuja. Tällä kertaa äänekkäimpänä lauloi peukaloinen sekä tiaisten poikaset. Vesi virtasi kivien välissä, paikka oli rauhallinen ja vaikuttava.  Kevätaikaan näkymät voi olla varsin erilaiset kuin näissä kuvissa.

 

 

 

 

 

 
                   Alueella oli pieni tunnelmallinen rakennus.

keltamataran kukat

Keltamatara on melko harvinainen ja nykyään se on vaarantunut ja uhanalainenkasvi.
Se kasvaa kuivilla paikoilla, niityillä, pientareilla ja tien varsilla, mutta niittyjen ja maaseutumaisen perinneympäristön katoaminen on tehnyt siitä paikoin jo harvinaisuuden.
Tiesin yhden lähellä olevan keltamatara esiintymän, mutta se on nyt tuhottu rakentamisen tieltä.
Muistin nähneeni niitä joskus Porvoossa ja sieltähän näitä oli melko laaja esiintymä.

 

Kymmenen päivää sitten kävin niitä etsimässä ja silloin kukat ei olleet silloin täysin auki,
tässä kuvassa näkyy hyvin kasvin lehtiruusukkeet.

vedenalaiskuvaus

Talvella ostin action kameran ja olen kokeillut sillä erilaisia kuvatilanteita.
Kovin paljon en ole keksinyt sille käyttöä, koska en keksi missä tilanteessa se olisi parempi kuin tavallinen kamera tai puhelimen kamera.

Testasin vedenalaiskuvausta. Eihän siellä pinnan alla paljon kuvattavaa ole. Kovin tarkaa kuvaa ei tullut, mutta tavallaan mielenkiintoista nähdä kameralla veden pinnan alle Ahdin valtakuntaan.

päivän perhosia

Minulla on muutama sellainen vakipaikka, jossa käyn katselemassa perhosia.  Tänään kävin yhdessä sellaisessa paikassa. Perhosia oli aika vähän, mutta useita lajeja siellä kuitenkin näkyi.
Helmihopeatäplä oli iloinen yllätys, tässä lisäksi ketohopeatäplä, lauhahiipijä, piippopaksupää, kangassinisiipi, ratamoverkkoperhonen ja helmihopeatäplä.
Lisäksi näin sitruunaperhosen ja termaperhosen, mutta niistä jäi kuva ottamatta.
Päiväperhoset lentää yleensä vain aurinkoisina ja lämpiminä päivinä. Liian kylmässä ne ei pysty lentää, koska se kuluttaisi liikaa polttoainetta.
Kun olen perhosia seurannut, niin toiset yksilöt niistä lentää nopeasti ja toiset hitaasti. Kuoriutumisen jälkeen perhosella on kiire löytää ravintoa, ja useimmilla lajeilla myös puoliso lisääntymistä varten.
Tällöin niiden elintoiminnat on nopeimmillaan ja ne lentää nopeasti.
Lajista riippuen niiden lento ja liikkeet hidastuu vähitellen ja jonain aamuna ne ei jaksa enää lähteä etsimään mettä.
Jotkut päiväperhoset voi elää lähes vuoden, toiset lajit elää viikon, jotkut yöperhoset elää vain  muutaman tunnin tai päivän.
Jotkut päiväperhosista talvehtii aikuisena (esim. nokkosperhonen, suruvaippa, neitoperhonen) ja toiset toukkana (esim ritariperhonen, sinisiipi) tai munana.
Monella perhosella on pitkä toukkavaihe, esim ritariperhosen toukkavaihe kestää noin 11 kuukautta ja aikuinen  perhosyksilö lentää korkeintaan kuukauden ajan.
Jos kesä on kylmä ja runsassateinen, perhoset ei pysty etsimään mettä ja ne vaipuvat horrokseen, herätäkseen uudelleen, kun aurinko paistaa ja lämpötila on yli +17 astetta.

 

 

sorsaemo ja poikaset lummelammella

 Lummelammen sorsaemo ja poikaset.

maariankämmekkä kukkii

 Maariankämmekät kukkivat suolla.

Kukinnon väri vaihtelee tummanlilasta vaaleanpunaiseen ja valkeaan.

Melko vaalea maariankämmekkä, jonka lehdissä ei ole tyypillisiä tummia raitakuvioita

  Maariankämmeköitä suomaisemassa, täällähän niitä oli harvakseltaan.

inkarvilleat

Inkarvillea ja muita kukkia.

                                       kärsimyskukat viettää kesän ulkona

 

valkolehdokki kukkii

Kävin etsimässä valkolehdokkia. Kaikki entiset vanhat tutut paikat alkaa kadota kun metsät on hakattu.  Tämä paikka oli tiedossa jonkin aikaa, siellä oli muutamia kasveja, nyt huomasin vain tämän. Valkolehdokki kukkii juhannuksen aikaan.

vääksyn kanava

Poikkesinpa taas Vääksyssä. Kanavaseudun opastetaululle pysähdyin, ihan huvin vuoksi.

 Vääksyn kanava on suosittu kuvauskohde ja vilkas paikka kesällä.

Jos malttaa jäädä odottamaan, niin voi nähdä kanavaporttien aukeavan ja sillan nousevan ylös.

        Nyt oli kanavan liikenne hiljaista.

       Kanavan parkkipaikan lähellä Päijänne-talo.