kärsimyskukka

Kärsimyskukat on olleet minulla kaksi kesää. Kärsimyskukan kukka kestää avoimena noin vuorokauden, viileässä kauemmin. Kukka avautuu ja sulkeutuu kuin varkain, eli nopeasti.

.

puolukkametsän muistoja

Nyt on puolukoitten aika.

Muistui mieleeni muistoja usean vuoden takaa. 

Ämpärit täyttyi ja palattiin  puolukkareissulta pois.

Mirri-kissa oli silloin nuori ja kulki mukana puolukkametsässä.

                                            

kallioinen luontometsä

 Lähdin etsimään sieniä ja päädyin lähiseudun kallioille, joilla en ole koskaan ennen käynyt.

  Tästä pitää nousta ylös jos polvet on tarpeeksi notkeat.

     Kulkiessani oli sellaiset fiilikset, kuin olisin kulkenut jossain pohjoissuomessa.

   Olin Haukkakallion korkeimmalla kohdalla, puut peittivät näkymän kauemmaksi..

     On täällä moni muukin kulkenut ennen minua.

   Pitkospuut oli märät, etsin jalansijaa reunoilla, jotta en liukastu.

    Joen vesi on sameaa, että uimaan se ei houkuttele ainakaan sateen jälkeen.

auringonkukkien aikaa

     Nyt on auringonkukkien aika.

                                              Videolla auringonkukkia.

kalaparvi

 Kävin merenrannalla ja huomasin pikkukalaparven, en ole ennen tälläistä nähnytkään.

                           Mitähän kaloja lienee.

rättänän tekkoon

Metsäreissulla huomasin mustikoita ja huomasin puolikoita. Taidanpa leipoa jotain marjaista.
Mustikoita ei ollut piiraaksi asti, joten poikkesin kaupan pakastealtaalla ja ostin mustikoita.
Mustikkakukko eli rättänä, siihen löytyy monta ohjetta, mutta kaikissa ohjeissa on  ruisjauhoa.
Taikinasta tuli vähän murumaista ja mustikat ei peittyneet hyvin.
Paistettaessa mustikat valui pitkin reunoja, mutta eihän se mitään haittaa.

 

 

 

 

 

Mustikkakukosta mieleen,
että jos kalakukko viheltää, niin silloin kalakukko on päässyt vuotamaan kuoren läpi.

kitöstä löparöön

   Sipoon eteläisin yleinen tie päättyy tähän. (muut kuin tieosakkaat)

 Kitöntie oli mukainen ja kuoppainen. Alue tuntui syrjäiseltä ja hiljaiselta.

riikinkukko ja kanat

Muutama päivä sitten kävin katsomassa näitä komeita siivekkäitä, asustavat kukkapuutarhalla.

punaiset lumpeenkukat

Huomasin lammikolla vaaleanpunaisia lumpeenkukkia.
Ne ei varmaankaan ole itsestään siihen kasvaneet, vaan istutettuja.
Tavallista lummetta isommilta näyttivät, samoin  kuin nuo valkoisetkin.

veneitä rannalla

Meillä ei ole omaa venettä, eikä ole venepaikkaa. Viimeksi olen soutanut taiollut veneen kyydissä joskus lapsena. Se oli hullua aikaa kun isosisarukset
lähti järvelle, ne lainasi luvatta naapurin venettä ja niin lähdettiin kaikki soutelemaan, meitä oli mukana neljä tai viisi.  Oltiin hullunrohkeita, ei osannut pelätä, että vene kaatuisi.  Joskus soudettiin läheiseen
saareen, jonne oli rannalta matkaa ainakin kaksisataa metriä. Osattiin uida mutta oltaisko jaksettu hädän tullen uida rantaan. Minä  osasin kellua jo ennen kuin osasin uida. Naapurit huomasi että heidän vene
on otettu ne tuli huutelemaan ja me kakarat tietenkin pelättiin tulla
järveltä takaisin rantaan.  Minä kun olin nuorin, niin minun ei tarvinnut vastata isosisarusteni tempuista.

Olen kyllä sen jälkeenkin ollut veneessä, mutta vene on pysytellyt rannalla.
Tänä kesänä en ole käynyt uimassa. Aina on ollut milloin mitäkin että en ole mennyt uimaan. Nyt vedet on jo alkaneet kylmetä, joten uimiset taitaa jäädä tältä kesältä.  Järvireissullani kurkistin Ahdin valtakuntaan, jossa aallot laineita keinuttaa, vai keinuttiko.