kesäpäivän perhoset

 Keskikesän päiväperhosia.

kalalokin poikaset

Kalalokki hautoi kiven päällä kesäkuun alussa.

Toisen kiven päällä oli samaan aikaan jo poikasia, ne oli muutaman päivän ikäisiä.

Palasin parin viikon kuluttua katsomaan mitä kalalokeille nyt kuuluu.

Poikaset oli kasvaneet ja kaikki kolme juosta taapersivat kivellä.
Niillä on niin hyvä suojaväri, että niitä ei helpsoti huomaa kiveltä.

Palasin taas kuukauden kuluttua katsomaan niitä.

Kaksi poikasista oli edelleen samalla kivellä ja kolmas viereisellä, ovat jo lentokykyisiä.

Oli mukava seurata ja nähdä kalalokin pesuevaiheita.

myrkyllinen tapaus

Kyykäärmettä on pidetty ehkä vaarallisimpana otuksena maamme luonnossa.
Kyy ei ole rauhoitettu ja niitä on aina tapettu, koska sen purema on vaarallinen.
Tämäkin kyy oli kuollut, kun sen huomasin metsäisellä tiellä.
Lapsuuden perua on se, että kulkiessani epämääräisessä maastossa tarkkailen sitä minne jalan laitan. Seudulla oli käärmeitä paljon ja niitä näki kesällä joka päivä.
Joskus käärmeet ovat sellaisella paikalla, että niitä ei meinaa huomata.
Silti on ollut tuuria, että kyy ei ole koskaan minua purrut, niin lähikontaktissa olen ollut.
Marjoja kerätessä lähietäisyys tarkoittaa alle 20cm, sähisten paennut.
Kyitä on ollut pihalla, heinikossa, ojanvierillä, kannontyvellä, kiven kolossa ja kiven päällä, lautakasoissa, poluilla ja kaatopaikoilla eli ihan vaikka missä
Lämpiminä päivinä ne hakeutuu makaamaan paikkaan jossa on lämmintä, johon paistaa aurinko.
Usein se naamioituu ja valitsee paikan, josta sitä ei sitä helpolla huomaa.
Kyykäärme pysyy samalla aluella ja sen voi tavata toistuvasti samalta paikalta, ellei sitten tule häirityksi.
Kyykäärme ei halua tulla häirityksi, mutta häirittynäkään se ei ole hyökkäävä.
Jos kyyllä on lämmin makuupaikka eikä se aisti eli ei tunne lähestyviä askeleita, se saattaa paeta viimetingassa ja joskus ei ollenkaan, ennen kuin ottaa jonkun kepin ja ajaa sen pois makuupaikaltaan. Voidaan olettaa, että kyy puree ainoastaan pakon edessä tai hätääntyneenä, sekä myös saalistaessaan pikkueläimiä.
Kerran kyykäärme puri meidän kissaa, kissalla oli jalassa puremajäljet, kissa sairastui ja oli monta päivää veltto, mutta toipui. Luultavasti koitti saalistaa käärmettä, joita pihapiirin ympärillä oli.
Suunnilleen yhtä yleistä on nähdä käärme polulla, kuin muualla maastossa.
Osa käärmeistä on lähes mustia, osa on ruskeasahaisia mutta suurin osa on mustansiniharmaita.
Pienin kyy jonka olen nähnyt on ollut viivoitinta lyhyempi matomainen luikero ja isoin lähes metrin pituinen.  Kyyt ovat tavallisesti noin puolimetrisiä.
Kyitä olen nähnyt niin paljon, että voisin tituleerata itseäni jonkin tason käärmetuntijaksi.

kalatiirat

Kuvasarja kalatiiroista kaikki kuvattu tänään peräjälkeen.

 

Tuliko vähän nokan koputusta.

 Tunkelija saa lähdön omalta nimikko kiveltä kiveltä.

Voittoa tuuletaan.

 Taitaa olla pariskunta tämä.

Tämä on rengastettu lintu, ei kumpikaan noista kahdesta kiven valtaajasta.

Kalatiiran poikaset on jo lentokykyisiä. Kuvassa näkyy kiven takana emo.
Lisäksi yläkuvassa on vasemmassa reunassa västäräkki.

Aika sopuisaa elämää elelevät.

Samalle rannalle mahtuu lokit ja tiirat. Molempien poikaset on jo lentokykyisiä.

pajusirkku

Niityllä osmankäämin varrella istui pieni lintu. Paljain silmin en sitä tunnistanut.

 Se katseli kuvaajaa, eikä tuntunut pelkäävän, joten oli helppo kuvauskohde.

Kameran mukana olosta on se hyvä puoli, että lajin voi jälkeenpäin tunnistaa kuvasta.

Ensisilmäyksellä se muistuttaa keltasirkkua,
Tarkemmin katsottuna olen tunnistanut sen pajusirkku naaraaksi.

Samana päivänä ja samassa maastossa, kaukana kuvaamastani linnusta sirkku keräili heinää.

Alkaa olla jo puolivälissä heinäkuuta, joten ilmeisesti tekee toista pesää.

Pajusirkku rakentaa maahan pesän heinistä yleensä maahan.
Pesä on valmis muutamassa päivässä päivässä.

Poikaset lähtee pesästä jopa alle 10 päivän iässä.
Tuon pesän poikaset on siten lennossa noin kuukauden kuluttua.

Pajusirkku on sirkkujen tapaan melko kylmänkestävä laji.
Muuttaa keväällä huhtikuun alusta alkaen ja pian pajulinnun yksitoikkoista jankuttavaa sirkutusta kuulee rannoilta ja kosteikkojen reunoilta.

makeaa kesää

Mansikkapenkistä löytyi mansikoita.

Korissa tuomisia kotiin kasvimaalta.

kukkia korissa

       Keräsin taas koriin kotiintuovaksi kukkia ja oman palstan mansikoita

kesäpäivän matka

Kesäinen matka Sysmään.

sorsapoikue kesämaisemassa

Sinisorsa ja kaksi pientä poikasta.

Kirveskosken näkymiä.

liikkuva kivi

Lusi- Jyväskylä tien varrella on tämä eikoinen kivi.

Poikkesin katsomaan sitä tällä kertaa. Tukevasti se siinä on.

Kivi  on Sysmän kunnan alueella.