polvijärvi

Höytiäisen vedenpinnan laskun muistomerkki. Pinta aleni yhteensä 9,5 metriä.
Laskun seurauksena paljastui
vesijättömaata 157 neliökilometriä ja Polvijärven keskusta on entisen Höytiäisen aluetta. 

 

 

näkymiä kesäreissulta

 Kesäreissulla jossain Uimaharjun seudulla tälläinen nähtävyys.

Osuinpa sopivasti lehmänlypsyn aikaan.

Renki kärrää maitotonkaa.

ahokissankäpälä

Pysähdyin katsomaan kissankäpälää, sen kukinto onkin hauskan näköinen. Useimmiten olen nähnyt sen melko kuivalla aurinkoisella paikalla.
Kasvi on kaksikotinen, valkoiset ovat hedekukkia,  punertavat pääosin emikukkia.
Kissankäpälää  kasvaa koko maassa, mutta se on jonkin verran vaatelias kasvupaikan suhteen.

 

Kissankäpälä lisääntyy myös versojen kautta taimia kasvattaen.

harvinaisempi orvokki

Lehto-orvokki on paljon harvinaisempi kuin metsä-orvokki. Tämä lehto-orvokin kasvupaikka sijaitsee polun vieressä. Lehto-orvokin kukka näyttää hyvin saman näköiseltä kuin metsä- tai aho-orvokin. Nähdessäni sinisiä orvokkeja tuumailin onkohan tämä nyt se lehto-orvokki.
Mutta sitten löysin niiden selvimmät eroavaisuudet.
Ensinnäkin metsäorvokki on varhainen kukkija, sen kukkia ei löydä enää kesällä.
Toiseksi sillä on isommat lehdet ja kasvutavaltaan se on tukevampi.
Lisäksi i sen lehtivarsi ja lehdet ovat hennosti karvaiset. 
Kukat näyttää hyvin saman näköisiltä kuin metsä-orvokilla.
Kukinnan jälkeen sen kookkaat siemenpallukoita voi erehtyä luulemaan kukkanupuiksi.
Lehto-orvokki on kasvupaikkaansa nähden vaativa, se kasvaa kalkkipitoisessa maassa, kosteassa varjoisessa metsässä.
Tämän esiintymän lisäksi tiedän vain pari esiintymää jotka olen huomannut sattumalta.
Ylävasen kuva otettu tänään siinä kypsyy orvokin siemenkota. Kolme muuta kuvaa toukokuun puolivälissä. Kuvissa näkyy hentokarvainen varsi, josta lajin voi tunnistaa.

tuomenkehrääjätoukat

Tuomenkehrääjäkoin toukat on syöneet tuomipuut täysin lehdettömiksi.

Kaikkialla samanlaisia lehdettömiä tuomipuita.

kävin suolla

Kävin ulkoilemassa läheisellä suolla. Suovillaa ja suopursujen kukintaa.  Lakka ja karpalo kukkivat. Perhosiakin näkyi, metsämittareita ja värikkäitä pursuhopeatäpliä, sekä mustatäplähiipijä.
Suolla on  erikoinen tuoksu, happaman mullan tuoksu ja nyt tuoksui suopursut.
Maaperä oli märkää kulkea lenkkareilla, mutta onneksi matka ei ollut kaukana.

suopursuja

   

 

lakat kukkii suolla

rämesuo

aholeinikki kukkii

Aholeinikki on komea leinikki, kosteassa ja heinikossa se ei viihdy, vaan vaatii avoimuutta ympärilleen. Kasvultaan se on niittyleinikkiä rotevampi ja kukinto näyttävämpi. Sen kukkanuput ja varsi on siirottavakarvaisia. Niittyleinikillä ne on karvattomia. Aholeinikin lehdet ovat syvään kapealiuskaiset. Nämä kasvoi pellon reunassa ja viereisen traktoritien varressa.
Aholeinikki on paljon harvinaisempi kuin niittyleinikki.

Alakuvassa vertailun vuoksi niittyleinikki, jossa huomaa kukkanuppujen erilaisuuden.

keltakukkainen kellukka

Mikä kellukka se tämä on. Keltakukkainen niittykellukka, vaikka nykyinen nimi taitaa olla ojakellukka. Niityltä sen kyllä useimmin löytää kuin ojasta.
Se kasvoi tavallisten niittykellukoitten seassa, oli useitakin keltakukkaisia siellä.
Keltakukkaisilla oli vähän vaaleammat ja ohuemmat lehdet.
Nämä ovat syntyneet  niittykellukan ja kyläkellukan risteymänä.

Tässä kyläkurjenpolvi, joka on ollut risteymän aiheuttaja.

räkättirastaat jättävät pesän

Räkättirastaan poikaset lähtivät pesästä eilen.
Räkättirastasta vihattiin ja vielä -80 luvulla sen pesiä tuhottiin surutta.
Onneksi nykyään luonnonsuojelulaki suojelee lintuja pesintäaikana.
Minkään linnun pesää ei saa tuhota eikä
lintuja saa tahallisesti häiritä pesimäaikana 10.3. -31.7.

 

maailmalle lähdössä

Pieni linnunpoikanen, elämään syntynyt, maailmalle lähtenyt.
Aamunkosteuden koleudessa istui heinikossa, ei osannut pelätä mitään, niin luottavainen
Pieni räkättirastas.