olavinlinna matkalla itäsuomessa

Puolen yön jälkeen Olavinlinnan maisemassa. kuvauspaikka

Saapuessani näin jonkun hiipailevan rannalla. Yö oli aika pimeä ja  hahmo erottui vettä vasten. Aika pelottavaa lähestyä rantaa. Koko ajan se pelko, että öinen hiippari saattoi olla piilossa jossain puskassa selän takana. Nappasin äkkiä kuvat. Kotona myöhemmin tarkistin kuvat ja huomasin kaksi hahmoa puun juurella, erottuu jotenkin tuossa kuvassa.
Alimmassa kuvassa näkyy myös tähtitaivaalla kirkkaana joku planeetta.

kiteen eläinpuisto matkalla itäsuomessa

Itäsuomen matka oli sujunut sen verran mukavasti, että kävin Kiteen eläintarhassa

En tiennyt paikasta oikeastaan mitään, kassalta saadun kartan mukaan lähdin kierrokselle.

 Aidan takana oli tutun näköinen eläin röh röh sanoo isosika, taikka siis villisika.

 Tämä iso eläin on visentti tai puhveli, en löytänyt opastusta, iso eläin kuitenkin.

 Tässä nämä ovat jotain vuohia.

 Oli siellä strutsejakin.

 Kotoinen kurkikin sieltä löytyi. Kurkea ei yleensä luonnossa pääse yhtä läheltä.

Tässä vaiheessa huomasin tummat sadepilvet. En arvannut ottaa mukaan sateenvarjoa, enkä muovipussia kameralle. Kierros jäi lyhyeen ja lähdin pois.
Kierros 2 km vaikuttaa turhan pitkälle, kun nähtävää, eli eläimiä ei ole kovin paljoa.
.

urajärven kartanon näkymiä

Poikkesin Urajärven kartanolle.
Museorakennus on rakennettu 1800 luvun alussa.

 Museo oli kiinni, mutta piha-alueella oli nähtävää.

kivimuodostelmat

Sipoossa Söderkullan aluella on kallio, jonne on rakennettu kivimuodostelmia.
Kivet on huolellisesti asennettu, ne pysyvät paikallaan ilman mitään muurauksia tai kiinnityksiä.
Läheltä katsomalla huomaa miten tarkasti ne on asetettu paikalleen, niin että ne siinä pysyy.

Pienempiä kivirakennelmia on useita, kaikki huolellisesti tehtyjä.

rantasaunan tarina päättyi

Sauna sai ilahduttaa kävijöitä kesän mittaan ja monet löylyt siellä oli heitetty.
Siitä tuli niin suosittu, että siitä on kerrottu lehdissäkin.
Monet halusi käydä katsomassa tätä kummallisuutta ja monet halusi saunoa.

 

Sauna oli toimivana keväästä alkaen ja koska sille ei ollut lupaa se on purettava.
Tässä kuvassa kiuas on kannettu ulos, eli siellä ei enää saunota.

Syksyn aikana sauna katoaa joen rannasta.

luonnonkiviä

Monenlaisia kiviä löytyy maaperästämme. Tässä kvartsikiteitä.

Hiekkamontuilla sateen jälkeen värikkäitä kiviä.

Aventuriinikvartsiittia Sodankylästä.
Aventuriini on vihertävänsävyinen kvartsikivi.

Pallograniittia esiintyy joillakin seuduilla, nämä on Kurussa.

Kivestä muotoutunut kuoppa, hiidenkirnu Askolassa. karttalinkki

Alakuvan louhoksesta on louhittu mustakiveä Kivijärven gabroa.

Kaatialan kaivokset on nykyään veden täyttämiä ja nykyisin laajasti sukelluskäytössä.
Louhoksen ympärillä on isot hiekka ja kivikasat muistuttamassa ajoista jolloin sieltä louhittiin maasälpää .karttalinkki

Kaatiala on ollut myös suosittu kivikeräilijöiden kesken. Sieltä on löydetty korukiviä ja voi sieltä vielä kirjomaasälpää, josta jotkut tekevät koriste-esineitä.

Kivimetsää jossain pohjanmaalla.

Graniitin ulkonäkö vaihtelee paljon. Tässä pienirakeista graniittia.
Kivessä näkyy maaasälpää kvartsia ja särvivälkettä.

Alakuvassa helsinkiitti.

Helsinkiitti on eteläisessä suomessa esiintyvä graniittinen kivilaji. Siitä tehdään koruja ja kiviesineitä

Jääkauden aika on muovannut hiekka-ja soramonttujen kerroksellisuutta.

Kalkkikiveä näkyy joskus tieleikkausten läheisyydessä.

Graniittisessa kivessä oleva granaatti, on säröilevää, siitä ole korukiveksi.

Kivi kahden puun välissä Pohjanmaalla.

Kivien pinta on punertunut. Mutta värin aiheuttaa tietty levälaji.

Kilpisjärven Norjan puolella oli vesi muovannut erikoisia hiidenkirnumaisia uomi

Jäämeren rannalta löytyi sydämen muotoinen kivi.

 Pohjoisessa tien reunan liuskeistä kalliota.

Eteläsuomessa esiintyy murenevaa graniittia, jota sanotaan rapakivigraniitiksi.

 Tämä erikoisen näköinen kantarellikivi löytyy Porvoon lähistöltä. Se on saanut muotonsa jääkauden vesivirtojen huuhtoessa kiveä. Kivi on graniittinen pyterliitti, se ei rapaudu eikä murene .karttalinkki

 Kiviä katselemalla huomaa, että kaikki kivet ei ole saman näköisiä eikä saman värisiä.

Alakuvassa Kittilän jaspista irtokivenä soramontuilta.

Kittilän jaspis on monikäyttöinen ja hyvin suosittu korukivi.

Heinolasta pohjoiseen matkatessa ei voi olla huomaamatta keikkuvaa kiveä tien reunalla.

Pohjanmaalla tien reunassa hevoskivi, jonka yli 100 vuotta sitten kirjoitettu teksti kertoo sen ajan oloista.

Tässä on metsän keskellä luola kiven sisällä.

Rajakivet on ollet hyvin merkittäviä ennen vanhaan.