luontoretken harvinaisuus

Maamme ainoa alppivuokkojen esiintymäpaikka on Asikkalan seutu.
Tätä suurta harvinaisuutta lähden katsomaan.

Samalla alueella näkyy suppa muodostelmia.
Päätieltä matkaa on vajaa kilometri vuokkokohteeseen.

Alppivuokot muistuttaa paljon valkovuokkoja, mutta suurin ero on niiden lehdissä.
Alppivuokon lehdet on kolmihaaraiset sahalaitaiset ja ne tuo mieleen vuohenputken lehdet.
Valkovuokon lehdet haaroittuvia. samoin eroavaisuutta on kukinnoissa, valkovuokon kukinnan heteet on keltaiset, alppivuokon heteet ovat valkoiset.
Valkovuokon kukinta alkaa aikasemmin kuin alppivuokolla ja täällä se oli jo lähes lopettanut kukinnnan kun alppivuokolla kukinta oli parhaimmillaan.
Lajit voi risteytyä keskenään jos ne kukkivat samaan aikaan.

Näissä näkyy alppivuokon kukan valkeat heteet

Ylempi kuva näyttää risteymältä. Lehdissä on haleamista valkovuokon tapaisesti.

Tässä voi verrata näiden kasvien lehtiä, vasemmalla tyypillinen alppivuokon lehti ja oikealla on valkovuokon lehti.

Ylemmässä kuvassa näyttää olevan pääasiassa valkovuokkoa.

Tässä kuvassa näkyy molempia lajeja, lehdissä on selvä ero.

Alppivuokon kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleansinipunertavaan, aivan kuin valkovuokonkin

 Näkymä Syrjän alueen mäeltä.

kylmänkukka ja kangasvuokko

Etelä-Hämeessä kasvaa harvinainen hämeenkylmänkukka.

hämeenkylmänkukka

Samoilla paikoin voi nähdä kangasvuokkoja sekä näiden kahden lajin risteymiä..

Kangasvuokko aloittaa kukinnan vähän myöhemmin  kuin kylmänkukka.

tikankontti on kalkkimaan kasvi

Tikankontti on rauhoitettu ja melko harvinainen kämmekkäkasvi.
Se tarvitsee kasvupaikakseen kalkkiperäisen maapohjan.

tikankontti on suojeltu kasvi

Ensimmäisenä vuonna tein turhan reissun, mutta nyt onnistuin löytämään tikankontit.

Muutama kilometri metsäautotietä, jonka jälkeen löytyy pieni polku metsään.

Tikankontti on rauhoitettu kasvi jota ei saa kerätä eikä siirtää.
Esiintymä oli aika runsas ja paikoin  kasvuympäristöä oli rajattu aidoilla.

                                             Video paikan päältä.

kaarlenvaltikka on suon kasvi

Kaarlenvaltikka on melko harvinainen kasvi eteläsuomessa. Pohjanmaalta lappiin kulkevalla alueella sitä voi tavata kosteikolta ja suomaastoista. Korkeutta sille voi tulla lähes metri ja se kuuluu naamakukkaiskasveihin. Samaan  kasviryhmään johon esim esim maitikat ja kuusiot.

Kukinta alkaa juhannuksen jälkeen jatkuen elokuulle kasvupaikan mukaan.

Kaarlenvaltikalla on voimakas juuriruusuke, josta nousee korkeat kukkavanat.

luontopolkua kiertämässä

Järvenpäässä sijaitsee Lemmenlaakson luonnonsuojelualue. Maasto on vaihtelevaa ja paikoin vaikea kulkuista, riippuen siitä mistä kulkee. Näin alkukeväällä lehtomainen metsä on täynnä lintujen laulua. Maastossa kukkii runsaina valkovuokot.
Siellä on myös yksi erikoisuus valko- ja keltavuokon risteymä. 

 Puut kaartuivat paikoin polun ylle.

 Valko- ja keltavuokon risteymän kukinta oli parhaillaan.

 Valkovuokkojen kukinta oli runsasta.

 Keltavuokkoja oli vain paikoitellen.

 Jyrkkä rinne on peikon hauta, portaat oli vähän huterot.

Oksalle lensi pyrstötiainen. Ehkä sillä oli jossain pesä, koska sen pyrstö oli painunut mutkalle.

 Toisessa päässä luontopolkua oli levähdyspaikka. Sitten olikin paluu samaa reittiä takaisin.
 Luontopolun pituus oli ehkä 3 km yhteensä.