”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa,
pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät.” mainitaan Kalevalassa.
Pihlajanmarjat ei ole oikeastaan marjoja vaan hedelmiä.
”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa,
pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät.” mainitaan Kalevalassa.
Kartanon historia ulottuu 1600 luvun vaihteeseen.
Se on Keravan vanhimpia tiloja, yhdessä Heikkilän ja Lapilan kartanon kanssa.
Nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1809-1810 ja sen ulkoasu on vuodelta 1928
Navettarakennus on rakennettu vuonna1936
Kartanolla oli 1930 luvulla yli 400 hehtaaria maata, karjaa 70 nautaa, 12 hevosta, sikoja ja lampaita.
Sota-ajan jälkeen kartano joutui luovuttamaan maita karjalaisille ja muille maantarvitsijoille.
Maanviljelyksen edellytykset huononi 1960 luvulla ja kartano joutui edelleen luovuttamaan maita.
Kartano jäi kylmilleen, kunnes vuonna 1991 se siirtyi Keravan kaupungin hallintaan.
Pellot olivat vuokrasopimusviljelmällä näihin päiviin asti.
Kahvi on melkein kaikille perustarvike. Sitä on melkein pakko juoda monta kertaa päivässä.
Suomalaiset käyttävät kahvia eniten maailmassa, suhteutettuna väkilukuun.
Kahvijauhetta kuluu vuodessa henkeä kohti 10 kiloa, ja kahvia n 4-5 kupillista päivässä.
Suomen suosituin kahvi on juhla-mokka.
Kahvin hinta on ollut jo vuoden päivät korkealla. Juhlamokan hinta on kaupassa 6,99 €. Tänään se oli tarjouksessa ja kaksi pakettia maksoi 9 euroa. Tässä kaupassa oli kahvimylly. Jos haluaa vastajauhettua kahvia, niin papukahvia löytyy hyllyltä.
Kevättalvella laitoin kasvamaan keijunmekon siemeniä. Keijunmekot on kukkineet alkukesästä alkaen ahkeraan. Purkissa oli useampi taimi.
Keväällä ostetut kärsimyskukat jotka on kukkineet lähes jatkuvasti.
Takana torpankukan sinisiä kukkia, sekä begonian mukulat, jotka ostin keväällä.
Lasitetulla parvekkeella kukat säilyy pakkasiin asti jonka jälkeen totuttelen niitä sisäilmaan.
Kävi keräämässä ämpärin pohjalle mustikoita. Jonkin verran niitä vielä löysin..
Sitten tein mustikkakukkoa eli rättänää. Se on savolainen perinneruoka.
Taikina tehdään kuten normaalisti, mutta jauhoina käytetään pääasissa ruisjauhoja.
Paistetaan uunissa reilu puoli tuntia ja parhainta se on heti uunista otettuna.
Kävi keräämässä ämpärin pohjalle mustikoita. Jonkin verran niitä vielä löysin.
Sitten tein mustikkakukkoa eli rättänää. Se on savolainen perinneruoka.
Taikina tehdään kuten normaalisti, mutta jauhoina käytetään pääasissa ruisjauhoja.
Paistetaan uunissa reilu puoli tuntia ja parhainta se on heti uunista otettuna.