luonnon antimia

Luonnon antimia noutopöydässä.
Kävelylenkin hakkuuaukiolla näkyi värikästä tarjontaa.

kärsimyskukkien värit

Keväällä olin leikannut matalaksi ja niillä on ollut kova kasvuvauhti.
Siniset on minulla jo kolmatta kesää ja vielä jaksavat kukkia.
Punainen kukkii runsaiten, mutta kaikissa avautuu päivittäin aina uusia kukkia.
Kukkivat parvekkeella, nostin ne tuohon kuvausta varten.

näkymiä porvoosta

 Porvoo on merellinen kaupunki, kaupungin keskustaa halkoo Porvoonjoki.

  Läheiseltä Näsin kallion näköala paikalta aukeaa laaja näkymä joen ylitse kaupungin suuntaan.

   Vanhan kaupungin puutalojen värikkyyttä.

Vanhan kaupungin alueella  on Vanha raatihuone, joka toimii nykyään museona.

  Kadun varsilla on runsaasti kukka-asetelmia.

  Kesäiset kukkakadut vaihtelee vuodenaikoina ja jouluaikaan siellä on tunnelmallinen joulukatu.

 Vanhankaupungin kadut näytti hiljaisilta vaikka oli arkinen keskipäivän aika.

  Porvoonjoen ylittää useita siltoja.

  Kulkiessani kävelysillalle sinne on saapunut ulkomainen ryhmä oppaineen.

Vanha rautatieasema löytyy tuolta suunnasta.

Junaliikenne on hiljaista, muutama junavuoro kuljettaa matkailijoita kesäaikaan.

 Rautatieasema on nykyisin yksityskäytössä, niinkuin niin monet muutkin vanhat asemarakennukset

kesäinen mustikkaherkku

Kesäinen herkkuleivonnainen on mustikkakukko. Monien mehevien piirakoitten tapaan se on alkuaan savolainen perinneruoka. Vaikka itse olen savolainen, niin mustikkakukosta en ollut koskaan kuullut, ennenkuin männävuosina huomasin reseptin yhteishyvä lehdessä.
Maku on ilmeisesti ollut mieleen muillekin kuin savolaisille, koska erilaisia reseptejä löytyi lukuisia. Pääasiassa leivonnainen valmistetaan ruisjauhoista, rasvasta ja sokerista.
Kun tuo taikina ei ole kovin leipoutuvaa, niin jätin kukon ilman peitettä, eikä sitä kukoksi voi sanoa, mutta olkoon vaikka mustikkapiirakka.
Mustikat on kaupan pakastealtaasta, sillä itse en löytänyt tänä kesänä mustikoita nimeksikään.

myrkyllinen rantakasvi

Viime aikoina on puheisiin noussut myrkkykeiso, joka on yksi vaarallisimpia luonnonkasvejamme. Myrkkykeiso on yleinen kasvi ja sitä tavataan lähes koko maassa.

     Nämä myrkkykeisot kävin kuvaamassa järven rannoilta ja joen suistosta.
     Siellä ne on kasvaneet samalla alueella jo ties kuinka kauan.
  Kasvi viihtyy erityisesti rehevillä mutaisilla rannoilla ja voi kasvaa melko korkeaksikin.

   Kasvin lehdet on halkinaiset ohuet ja vinosti sahalaitaiset josta se on helppo tunnistaa. 
   Lehtien perusteella sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun putkikasviin.

    Rantakukkien seurassa on myös kukkinut myrkkykeiso.

uuden ajan rakentamista

Kävin katsomassa ja kuvaamassa näkymiä Keravan uuden ajan rakentamisen festifaaleilta. 
Tässä näkymiä alueelta pari päivää ennen avajaisia.

   Metallinen taideteos on 8 metrinen ja sen hinta taisi olla kirvelevä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keravalla piti järjestää tänä vuonna asuntomessut. Mutta niitä ei pystytty järjestämään ja tapahtuma peruttiin. Sen sijaan päätettiin pitää pieni muotoisempi asuntotapahtuma, joka sekään ei tainnut onnistua aikataulussa.

keijunmekon kukintaa

 Tammikuulla kylvetyt keijunmekot ovat kukkineet kesäkuun alusta alkaen.  Purkeissa on muutama taimi, sillä en hennonnut heittää ylimääräisiä pois.  Kukkaruukkuja oli kaksi. Toista ruukkua innostuin kesällä kastelemaan liikaa ja taimet kuoli liikamärkyyteen.

Nämä on vähän hankalia hoitaa, sillä melkein aina ne jossain vaiheessa kesää näivettyy. En ole onnistunut saamaan niistä uusia siemeniä, sillä siementen kypsyminen kestää useita kuukausia.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että kun se kypsyttää siemeniä, niin kukkiminen loppuu.

kuusimetsien huhuilija sepelkyyhky

Sepelkyyhky, toukomettinen, metsäkyyhky siinä nimiä, jolla lintua on nimitetty. Sepelkyyhky on kevään varhaismuuttaja ja sen ääntä voi kuulla toukokuulta loppukesään asti. Sen huhuilu muistuttaa pöllön ääntä ja ennenkuin koskaan tunnistin lintujen äänia niin pöllönä sitä aina pidin.

Sepelkyyhky tekee pesän yleensä kuuseen oksan tyveen. Pesä on huolimattoman näköinen risukasa.  Lintu voi pesiä kahdesti kesässä ja vielä nytkin sillä voi olla poikasia hoidettavana. Tämän pesän huomasin kulkiessani kun sepelkyyhky lähti rytinällä puusta.

Maaseudulla lintu on äärimmäisen varovainen, mutta asutuskeskuksissa ja taajamassa sitä näkee usein puissa ja kadulla kesykyyhkyjen tapaan. Sepelkyyhky voi pesiä kaupungin puistoissa. Se on kesyyntynyt ja voi päästää jopa metrin lähelle, kunnes väistyy edestä pois.
Onpa se yrittänyt pesintää tässäkin pihassa, mutta paikka on häiriöaltis ja pesän teko jäi kesken

vanha perinneruoka

Entisaikaan omassa lapsuudessa talkkunajauho oli tavallinen ruoka-aines varsinkin kesällä. Maidosta hapattetiin viiliä, johon talkkunaa sekoitettiin ja sitä talakkunavelliä syötiin kyllästymiseen asti.
Pitkään aikaan en sitten talkkunaa käyttänytkään.
Mutta joskus aikuisuudessa huomasin tutun näköisen paketin kaupan hyllyllä ja ostin sen.
Kumma kuinka sitä voi muistaa maun aikojen takaa, sillä tunnistin siinä tutun maun.
Huomaan, että suorastaan välillä haluan samaa tuttua talkkunavellin makua kuin lapsuudessa.
Olen joskus ostanut muun merkkistä talkkunajauhoa, mutta ne ei maistu samalta kuin se talkkunajauho, johon lapsuudessa totuin. Käytän talkkunaa viiliin tai piimän kanssa,sellaisenaan.

Talkkunajauhoista voi tehdä monenlaista herkkua tai syötävää..
Se sopii hyvin mustikkakukkoon eli rättänöihin, niitähän on pakko tehdä ainakin kerran kesässä.

ruusunpunaisia kukkia

Nyt kun on ollut vähän viileämpää nostin parvekkeelle rautayrtin, pelargonin ja maljaköynnöksen. Ja onhan siellä timjamikin, pidän sen tuoksuista. Kissojen takia joutuu pitää parvekkeen lasit aina lähes kiinni, parveke on kuuma aurinkoisella ilmalla.

Löysin kukkakaupasta puistoahkeraliisan.
Tykkäsin kun on niin pirteän värinen, se viihtyy keittiön ikkunalla.