taimikasvatuskukkia

Kevään taimista pelargoni ja verenpisara alkoi kukkia. Kärsimyskukassa on nuppuja.
Mustanmerenruusu on kukkinut kuukauden verran.Lisäksi siinä on samettikukan taimia.

puistojänikset

Jäniksiä näkyy hiljaisina aamuina puistoissa. Oikeastaan ne ovat rusakkoja, eli peltojäniksiä.
Rusakot voi kasvaa jopa 7 kiloa painavaksi. Nämä oli ehkä kolme kiloisia.

toukokuun toinen

 Äitienpäivä on äitien kunniaksi vuosittain vietettävä juhlapäivä. Sitä on vietetty Suomessa vuodesta 1918 alkaen toukokuun toisena sunnuntaina.  Äideille on perinteisesti kerätty valkovuokkoja. Myös isoäitejä muistetaan äitienpäivänä. Perinteeseen kuuluu mm. itse tehty kortti ja runo tai värssy.
Aamulla lähdin ulos etsimään valkovuokkoja, vain muutaman kukkivan näin. Valkovuokossa on tavallisesti kuusi terälehteä, mutta yhdessä taimessa niitä oli kaksitoista.
Talojen pihoilla oli liput salossa, monelta paikalta näkyi useitakin lippuja kun katseli eri suuntiin. Ne liehuvat tuulessa antaen kunniaa äideille.
Kirsikkapuut alkaa kukkia ja idänliljat kukkii nurmikolla.

 Kirsikkapuu kukkii.

porraskävelyä

Kävin testaamassa kuntoportaita. Portaat on melko jyrkät ja niissä on tasanteita noin 60 portaan välein, askelmia noin 290 askelmaa. Aikaa nousuun kului vajaa 5 minuuttia.
Yksi väli aina yhtämittaa, tasanteella hetken tauko ja taas askellusta ylöspäin. Jalat ei ole tottuneet portaisiin, ikä ja kilot painaa jaloissa.

kiveen kirjoitettua

Veteraanipäivää vietetään sotaveteraanien kunniaksi ja muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Sodan loputtua viimeiset viholliset sodan jälkeen oli poistuneet Suomen maaperältä 27.4.1945. Vuonna 1986 tehtiin päätös veteraanien päivästä ja päivämääräksi valittiin 27.4. Sotaveteraaniksi luetaan kaikki sodassa olleet, sotaan osallistuneet ja siitä hengissä selvinneet henkilöt. Sotaveteraaneja on elossa nykyisin noin 5000 henkilöä ja heillä keski-ikä on n 95 vuotta.
Kävin Tuusulan hautausmaalla katsomassa Propatria muistokiveä.
Kiveen on kirjoitettu ne nimet jotka sotaan lähteneistä paikallisista eivät selvinneet elossa.
Nuorin sodassa kuollut oli 16 vuotias ja vanhin 49 vuotias.

pajunkissat järven rannalla

Järvi oli vielä jäässä, mutta rannat sulaa ja vesi ulottui yli rantapenkan. Pajunkissat kukkivat.

halosenniemen kevät

Poikkean välillä Halosenniemelle. Sieltä on hyvät näkymät Tuusulanjärvelle.
Järvi oli vielä jäässä. Järven yllä lensi muuttolintuja parvessa, luultavasti hanhia sekä joutsenia.
Puutarhassa lauloi peippo ja punarinta, taisipa siellä olla kottarainen ja räkättirastaita. 

joutsenet joella

Laulujoutsenet oli saapuneet jokisuvantoon. Muitakin vesilintuja siellä näkyi.

hidas kevät

Kevät on edennyt hitaasti. Lunta on vieläkin paljon, paikoin lähes 40cm. Huhtikuun vaihteessa satoi maahan lisää lunta. Kevät on selvästi myöhässä.
Metsissä kuuluu jo peippojen laulua muutamin paikoin, eilen kuulin kottaraisen laulua.

telkkä pariskunta

Telkät ovat saapuneet pesimäseudulleen.
Telkkä on pönttöpesijä ja se tarvitse isoreikäisen pöntön. Koska pöntöistä on usein pulaa, niin samaan pönttöön voi joskus munia useampi naaras, joista hallitsevin naaras suorittaa muninnan.
Naaraille voi tulla riitaa pöntön omistusoikeudesta, mutta yleensä kuitenkin pesintä onnistuu.
Telkkä munii noin  8-10 munaa. Muninta alkaa huhtikuulla ja  kestää reilun kuukauden.
Munat kuoriutuu lähes samanaikaisesti.
Poikaset hyppää pesästä alas noin vuorokauden iässä ja emo johdattaa ne heti veden äärelle.
Telkkänaaras on ns. huolimaton emo ja usein poikasia on sen seurassa muutama tai yksi, muut poikaset ovat jossain ruovikossa, jossa emo saattaa oleilla välillä niiden kanssa.
Koiras ei osallistu poikasten elämään.