Kun lapset oli pieniä meillä oli tapana viettää kesät mökillä oikeastaan mieheni kotipaikalla. Kävimme uimassa ja onkimassa ja teimme luontoretkiä. Joskus lähdimme kauemmaksi järvelle ja vietimme rannalla pitkiä aikoja auringon lämmössä.
Kesäleikkeinä keksittiin kaikenlaista yhteistä ajankulua, kilpailuja ja piiloleikkejä.
Kerran piiloa etsiessä löydettiin linnun pesä rakennuksen seinustalta.
Pesään oli jäänyt oli poikanen, joka ei päässyt toisten mukaan. Myöhemmin poikanen oli kuollut pesään. Lapset hautasi poikasen pihakuusen alle, haudalla he lauloi, "pii-pii pikkuinen lintu".
Mieltä jäi askarruttamaan mikä se lintu oli.
Kesän jälkeen hain kirjastosta kirjoja ja sain selville, että se oli mustarastas.
Sen jälkeen kesäisin tunnistin mustarastaan laulun mökkipihalla.
Taas kuulen mustarastaan kevätlaulua ja muistoissa elää pii-pii-pikkuinen lintu.
%20mustarastas.jpg)