lintutarkkailua

Peippojen laulua kuulee jo yleisesti ainakin asutuilla seuduilla.

Keltasirkkuja en ole tänä talvena liiemmin nähnyt. Tämä koiras lauleli puun oksalla. Koiraan väritys on usein paljon voimakkaampi kuin tällä yksilöllä, mutta koiraaksi sen totesin, koska lauloi lajityypillistä laulua, naaras ei tiettävästi laula.

Punarinta on ensimmäisiä pikkulintuja, jonka laulua kuulee jo huhtikuun alussa. Jotkut yksilöt niistä saattaa jopa talvehtia maassamme. Laulaa usein näkyvällä paikalla ja laulurytmiä voi verrata pienen puron helmeilevään solinaan.

Mustarastaskoiraita talvehtii täällä yleisesti, mutta naaraita selvästi vähemmän. Taisin nähdä koko talvena vaan yhden naaraan. Ruokapaikan lähellä oli taas yksi kesy koiras. En enää ruoki lintuja, mutta ehkä se yksilö tunnisti minut.Tämä naaras oli myös kesy, ehkä sama joka oli talvella ruokintapaikalla.

Harakat ovat rakentaneet pesää aivan asutuksen tuntumaan.

Asutuksen lähelle on myös kanahaukka asettunut. Viime vuonna ne pesi samalla aluella, mutta eri pesässä ja tämä oli silloin niiden varapesä. Pesää ne alkoi kunnostella helmi- maaliskuun vaihteessa, luultavasti siellä on haudonta meneillään.

Aamuisella lintu-luontohavaintoreitilla havaitsin myös punakylkirastaan, räkättirastaita ja laulurastaan. Lisäksi tiklejä, sini- ja talitiaisia.

Paluureitilla kuulin hanhien ääntä. Pieni parvi tundrahanhia lensi kaakon suuntaan. Suuntaa vähän mietin, ehkä ne tiesi sopivan levähdyspaikan.

Niiden perässä lensi muutama valkoposkihanhi, myöskin ne lensivät kaakon suuntaan.

Oli antoisa pyhäpäivän lintuaamu. Ulkona aurinkoista ja hieman pakkasella -1 astetta

lumikelloja

 Aamulenkillä huomasin ensimmäiset kevätkukat.

pakkasaamu ja jäniksen jäljet

Aamulla oli pakkasta melkein -20 astetta. Uutta lunta oli satanut kymmenen senttiä.

   Jäniksen jäljet

koronaan suojautumista

Vuosi sitten se alkoi. Ostin kaapit täyteen ruokaa ja varautuen siihen, ettei kauppaan pääse viikkoihin. Kissoille varasin muutaman kuukauden ruuat ja hiekkasäkit. Apteekista ostin kuumelääkkeitä ja kurkkutabletteja. Käsidesipurkkeja ostin aina kun sellainen löytyi.
Maskeja ei myyty missään ja niitä ompelin lakanakankaasta. Pakkasin tarvepussin valmiiksi sairaalaan joutumista varten. Eniten huoletti jos joudumme sairaalaan kuka huolehtii meidän kisuista. 
Korona oli tullut sekoittamaan aivan kaiken.
Pyyhin käsihuuhteilla pintoja ja ovenpieliä. Käsiä piti pestä aina ulkoa tullessa ja muutenkin, myös hedelmien ja kasvisten saippuapesusta tuli jokapäiväinen rutiini.

Naamasuojia on nyt tullut hankittua monenlaista joka lähtöön.

Tilanne helpottui kesän mittaan ja sitä jo ajatteli, ettei se enää jatku.
Mutta se jatkui eikä valoa tunnelissa näy. Tämä on ollut raskasta aikaa, mutta sitä on vaan jaksettava,
Nyt odotellaan rokotukseen pääsyä, sain ajan huhtikuulle.

kevättä kukkakaupassa

 Kukkakaupassa on keväistä tunnelmaa, aurinkokin paistoi tänään.

Narsisseja oli pöydän täydeltä, toiset osa oli vielä nupuilla.

Esikot on kevätkukkia, mutta tämä laji taitaa olla huone-esikko. Kukkii kauniisti.

 Tässä ne kukkaostokset olivatkin. Keväistä kukkaisiloa kotiin. 

Poikkesin siemenhyllyn kautta ja sieltä löysin mukaani jaloakileija pussin.

Kotiintultua kylvin akileijan siemenet multaan. Akileija tarvitsee pitkän itämisajan. Ensin pari viikkoa kylmässä eli jääkaapissa. Itämisen jälkeen omaan purkkiinsa. Tulee mammalle hommia.

viime vuonna tähän aikaan.

Pitkästä aikaa aurinkoinen päivä. Ilmassa jo melkein keväinen tuulahdus.Viime päivien sään lauhtuminen on madaltanut lumikerrosta. Mutta onhan sitä. Kuvat tänä aamuna ja vuosi sitten.

Vuosi sitten ihan sama paikka,vähän erilaiset oli näkymät silloin.

pakkaspäiviä ollut

 Viime päivinä on ollut kylmää lähes -20 astetta.

    Järven jäät ovat nyt vahvoja.

sorsat rannalla

Viime päivinä on ollut kovia pakkasia. Sorsat värjöttelevät sulaveden äärellä.
Jotkut ihmiset tuovat niille päivittäin ruokaa, muuten ne ei selviäisi hengissäLämpötila oli -10 astetta. Sorsia oli varmaan parisataa tai enemmän.
Ne oli melkein koko ajan liikkeessä pysyäkseen lämpimänä

linnun talvipakkaset

Viime päivinä on ollut kovia pakkasia ja lintujen ruuansaanti on vaikeutunut. Syksyllä ei ollut liiemmin pihlajanmarjoja, eikä mitään isompia rastasparvia näkynyt koko syksynä.
Mustarastaita jää aina talvehtimaan näillä seuduille. Tammikuulla sen hiljaista laulua voi kuulla lauhoina aamuina jo aamuvarhain.
Kovien pakkasten ja paksujen lumihankien aikaan sen selviytyminen on paljosti kiinni niistä murusista, mitä ihminen antaa.
Olen pystyttänyt ruokapaikan vanhaan paikkaan. Pari päivää sitten kun vein siemeniä ja leivänmurua,  tupsahti mustarastas samantien syömään. Melkein meinasi jäädä loppueväät jakamatta, etten olisi häirinnyt nälkäistä lintua.
Parhaimmillaan ruokinnalle on pyrähtänyt seitsemän mustarastasta.
Ruokapaikalla käy myös pikkulintuja ja punatulkkuja. Myös jänis on siellä jokapäiväinen tuttavuus, hauska sekin.
Lintujen talviruokinnasta on monta mieltä, mutta ainakin itselle antaa iloa se kun mustarastas laulaa kevään tullen ruokapaikan läheisellä oksalla.
Taidanpa siinä ajatella, että minun lintuni siinä laulaa. 

kämmeköitä ikkunalla

Ostin uuden perhoskämmekän. Aika värikäs tämä on. Kämmeköissä on se hyvä, että niiden kukinta kestää jopa puoli vuotta, eikä välttämättä tarvitse ihan ikkunalautapaikkaa.