tiistai 10. marraskuuta 2020

kuvat jotka jäi ottamatta


Minulla on ollut pitkäaikainen toive nähdä karhu luonnossa. Itäsuomen kautta
autoillessa sen voisi nähdä hiljaisilla seuduilla. Kaikki ei ole osunut kuitenkaan kohdalleen.


Olen toivonut näkeväni kuningaskalastajan. Tänä kesänä kuningaskalastajia näkyi tavallista enemmän. Osa linnuista saattaa selviytyä maassamme talven yli veden äärellä. Menin paikkaan jossa lintu oli nähty jo pitemmän aikaa, mutta paikkaa vaihdellen pitkin joen vartta.
Kävelin oenreunaa tarkkaillen puitten oksia, toiveena nähdä turkoosinen ja smaragdille
välkehtivät pieni lintu jossakin puun oksalla.

 Revontulia ennustettiin näkyvän ja lähdin katselemaan niitä. 

Tiedetään että revontulet syntyvät kemiallisesta reaktiosta
auringonhiukkasten osuessa maan magneettikenttään noin 100 km korkeudessa.
Ylempänä purkautuvat typpimolekyynit välkehtii vihreinä ja alempana purkautuvat
happiatomit punaisina revontulina. Vanhan Aasialaisen uskomuksen mukaan ihminen,
joka on kerran nähnyt revontulet, saa elää onnellisena loppuelämänsä.



perjantai 6. marraskuuta 2020

yön valoja

Pari päivää sitten taivaalla loisti täysikuu, sen vieressä Mars -plaanetta näkyy nyt hyvin kirkkaana

Täysikuu, pilviharsojen taakse piiloutuu aamun valjetessa

perhosorkidea

Muutama viikko sitten ostin ison perhosorkidean. Kukinta voi kestää muutaman kuukauden.



keskiviikko 4. marraskuuta 2020

syksyn keltaiset kukat

Syksy on tuntunut pitkältä ja ikävystyttävältä. Lieneekö siihen syynä korona vaiko muu syksyinen ankeus. Aamulla kävin kaupassa, olin jo aikasemmin mielinyt ostaa amarylliksen. Nyt oli hinta kohdallaan ja kukkavarsi sopiva, että saatan onnistua sen kasvatuksessa, tai kaksi niitä kukkavarsia on.
Samalla ostin ruusukimpun. Ikkunalla on aikasemmin ostettu krysanteemi ja oranssi tulilatva. Sattumaa, kaikki keltaisen sävyisiä. Auringonkeltainen on  piristävä väri ja tänään sattui aurinkokin näyttäytymään, ainakin jonkin aikaa. Näkyypä siinä paavalinkukkakin jonka ostin aiemmin syksyllä.

maanantai 26. lokakuuta 2020

kyläsepän vanha tupa

Se oli seudun vanhimpia rakennuksia, ja paloi eräänä syysyönä.

 

Arvioitu rakennusvuosi on 1780, kuva paikalta neljä vuotta aikasemmin.

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

valoteos pimeässä

Kävin katsomassa ja kuvaamassa valoteosta. Minusta se oli kiinnostava, ja katselin pitkän aikaa sitä. Teos on ulkotiloissa ja kävin katsomassa sitä pimeässä ennen auringon nousua. Aiheen nimi on metamorfoosi.
Tässä valonäytöksessä kuvataan perhosen syntymistä munan kautta toukaksi, sitten kasvamista ja koteloitumisen kautta tapahtuvaa muodonmuutosta, jossa tapahtuu on täydellinen metamorfoosi.

Kun olen seurannut perhosten kehitystä toukasta aikuisuuteen, niin tämä valoteos kuvasi hyvin sitä vaikutelmaa, jonka perhonen käy läpi muodonmuutoksessaan, vapautuessaan kotelosta ja noustessaan siivilleen ja vapauteen.  

Metamorfoosi on tuttu termi geologiasta. Metamorfoosissa alkuperäiskiven ominaisuudet muuttuvat sulamisen tai paineenvaikutuksesta.

lauantai 24. lokakuuta 2020

lampaat laitumella

 Yö oli kylmä heinät kuurassa. Lampailla lämmin turkki. Minä hytisin kylmästä.


tiistai 20. lokakuuta 2020

keppiä ja risuaitaa

                                                    Vanhan ajan aitausta.



lauantai 17. lokakuuta 2020

vaahteran lehdet

 Syksy on värikäs vuodenaika.








            












jouluun on vielä aikaa

Syyskuun päättyessä heti lokakuulla huomasin kaupoissa ensimmäiset joulun koristeet. Joulusta on tullut nykyään enemmän vuodenaika. Hyllyiltä löytyy joulukarkkeja, joulusuklaata. On jouluvaloja  ja kynttelikköjä, tonttuja, poroja ja pukin naamareita ja kimallusta. Sitten on joulujuomat, glogit, joulukaljat. Pakastimet täyttyy pipari- ja torttutaikinoilla. Lihatiskeillä kinkkuja ja kylmähyllyissä porkkana- ja lanttulaatikot. Ostetaan joulua "koska meillä on joulu, niin köyhän niinkuin rikkahan saa joulu iihaana."