urajärven kartanon näkymiä

Poikkesin Urajärven kartanolle.
Museorakennus on rakennettu 1800 luvun alussa.

 Museo oli kiinni, mutta piha-alueella oli nähtävää.

rautiainen

Rautiainen on aika huomaamaton ja värittömän näköinen lintu. Parhaiten sen huomaa varhain keväällä,  kun se muuton jälkeen laulaa lyhyttä laulun säettä joskus ahkerastikin sitä toistaen.
Pesinnän alkaessa lintu on huomaamaton ja piileskelevä.

Pesän se rakentaa usein pieneen kuuseen ja se on kauniisti tehty sammalista.

Kun joskus opettelin tunnistamaan lintuja, niin rautiainen oli yksi niistä lajeista, jotka oli vaikea tunnistaa.  Se oli sitä aikaa kun minulla kun ei ollut kiikaria eikä digikameraa oltu vielä keksitty.

Varhaiskevään laulajista se on se joka laulaa helisevää epäsoinnikasta säettä yleensä korkean kuusen latvassa.

kuku käkönen

Kevään ensimmäisen käen kukunta on aina yksi odotetuimpia luonnon ääniä. Tämä käki lauloi ulkoilureitin tuntumassa, hiljaisena aamupäivänä. Se ei tuntunut häiriintyvän kuvauksesta mitenkään.

kangasvuokkoja kankaalla

Minulla oli ajatuksena löytää kangasvuokkoja, tiesin että niitä kasvaa jossain, mutta tarkkaa sijaintia en tiennyt. Tämän kangasvuokkopaikan löysin sattumalta ja esiintymä oli melko pienellä alueella.

Kukkivia kangasvuokkoja oli muutamia, mutta ympärillä näkyi lukuisasti taimia.

Jotkut kangasvuokoista vasta availi nuppujaan.

Heinäkuulla tulin uudelleen katsomaan kangasvuokkoja.

Siemenet alkoi valmistua ja pian ne lentäisivät tuulen mukana.

Seuraavana keväänä tulin katsomaan kangasvuokkopaikalle. Suorastaan järkytyin.
Paikka jolla kasvoi kangasvuokkoja oli nyt tämän näköinen.

Nostelin pois risuja ja  havuja.
Löysin muutaman taimen ja merkitsin ne kepeillä. Merkitsin puhelimeen sijaintikoodinaatit.

Palasin seuraavana kesänä katsomaan kangasvuokkoja.
Harmikseni huomasin edellisen kesän kangasvuokkojen jääneen havuisten oksakasojen alle.

Aloin etsimään taimia tien toiselta puolelta, jossa maanpinta oli säilynyt..
Löysin yhden hyväkuntoisen taimen.

Palasin seuraavana keväänä kangasvuokkopaikalle:
Nyt tien toinen puoli oli myllerretty ja taimen ympärillä oli metsätöiden jälkiä.
Keräsin ainoan taimen ympärille puun kepakoita suojaksi.

 

Metsän raivaus oli edelleen keskeneräinen. Kangasvuokko kuvan keskialaosassa.

Seuraavana vuonna menin taas kangasvuokkopaikalle.
Taimi näytti nyt säästyneen ja oli vahvistunut. Suojakehikko oli samanlailla kuin sen viimeksi jätin.

Kului talvi ja keväällä tulin kangasvuokkopaikalle.
Taimen suojaksi laitetut kepakot oli pysyneet aloillaan.

Katsoin tarkemmin ja huomasin kukan.

Kukka oli aukeamaisillaan.
Toivoa voisi että aiemmnin kukkineitten siemenet kasvaisi hakatulla raiviolla.

Palaan taas katsomaan niitä.

pihapiirin lintu kirjosieppo

Kirjosieppo on yleinen pihapiirin pönttöpesijä.

Kirjosieppo voi rakentaa pesän vanhaan tikankoloon joskus kaukanakin asutuksesta. Ne muuttavat maahamme toukokuun alkupuolella. Samoista pöntöistä taistelee tiaiset, usein tiaisella on munintavaihe meneillään kirjosiepon saapuessa naapuriksi.
Kirjosieppo etsii sopiviä pönttöjä ja alkaa laulaa ahkerasti pöntön tai useankin pöntön lähellä. Sopivan tilanteen tullessa se alkaa kantaa pesään pesämateriaalia. Jos se on kohteekseen valinnut tiaispöntön, niin siitä tiaiset saattavat hyljätä pesän tässä vaiheessa. Kun kirjosiepponaaras saapuu muutaman päivän myöhemmin koiras esittelee pönttöjä ja pesänrakennus saa vauhtia. Tiaisen munat jäävät kirjosiepon pesän alle. Kirjosieppo ei aina onnistu valtaamaan pesää ainakaan, jossa munia jo haudotaan.  Jos kirjosieppo menee pönttöön tuossa vaiheessa saattaa tiainen tappaa sen pönttöön.  Mutta nämä tapaukset on enemmän harvinaista, kuin yleistä.
Kirjosieppo on pitkän matkan muuttaja ja pitkän matkan tehneenä se ansaitsee saada oman pesäpaikkansa, vaikkapa valtaamalla tiaisen pesän. Tilannetta helpottaa jos kirjosiepolle valitaan pienikoloinen pönttö, jonne talitiainen ei mahdu.

silkkiuikku pesällään

Silkkiuikku on yleinen näky rehevällä kalaisalla järvellä.

Tässä silkkiuikut ovat rakentaneet pesän hyvin lähelle rantaa.

Pesä on rakennettu rantakaisloista ja se kelluu kasvien varassa.

Haudontavuoron vaihtumisen aika. Munia näyttäisi olevan neljä.

Pesällä tarkkaillaan ympäristöä.

puolenkuun laululinnut

Kuvassa leppälintu, se on kolopesijä.
Sen ääni on sanotaan surumielinen alaspäin vaimeneva säe.

Räkättirastas on hyvin kuvauksellinen lintu.
Se osaa laulaa muutenkin kuin räkätyksellä.

Alakuvassa, mustarastaat, harvemmin saan molemmat puolisot samaan kuvaan.
Mustarastaan laulua voi kuulua mihin vuoden aikaan tahansa, se on ahkera laulaja.

lintuja katselemassa

Punarinta lauloi koivun oksalla helisevän pirteää laulua.

Peippo tuomen oksalla.

Sepelkyyhky suki sulkiaan oksalla.

Metsätiellä kuljin kanahaukan pesän läheltä. Poikaset kuoriutunevat pian.

Räkättirastas etsi syötävää, sen poikaset kuoriutuu näihin aikoihin.

Laulurastas etsi heinikon seasta syötävää.

Kivitasku tarkkaili ympäristöä tolpan päästä.

Naurulokki lennossa ja laiturilla.