maanantai 20. kesäkuuta 2022

Jokioisen kartanon historiaa

Kävin Jokioissa ja erityisesti kartanolla käynti kiinnosti. Etsin siitä vähän historiatietoja.
Jokioisten kartanon historia ulottuu 1500 luvulle ja Jokioisten historia liittyy läheisesti kartanon historiaan. Kartanon omistajina oli monia kuuluisia aatelissukuisia.
Nykyinen kartanorakennus valmistui 1700 luvun lopulla, rakentaminen kesti neljä vuotta ja sen rakennutti Ernst Gustaf von Willebrand. Valmistuessaan se oli Suomen toiseksi suurin rakennus. Jokioisen kartanon rakennuksessa on kymmeniä huoneita, huoneet ovat nykyään tyhjät, ilman kalusteita. Rakennus on siisti ja säilynyt hyväkuntoisena.

 
 
Kartanon puutarha perustettiin 1600 luvulla. Parhaimmillaan se kukoisti 1800 luvulla.
Vanhimmat kasvit puutarhassa on Ruissalosta siirretyt kaksi tammea, puut ovat yli 200 vuotta vanhoja. Puutarhassa on monia muitakin erityisiä kasveja. Puutarha on hyvin hoidettu.
Willebrandin toimesta alkoi Jokiosten teollistaminen.
Kartanolla oli oma saha, tiilitehdas, valimo sekä sokerinvalmistamo.
Kartanon alueen isot kivirakennukset kertoo vuosisatojen takaista historiaa.

Jokioisten maamerkki punainen tapulimakasiini on Willwebrandin ajoilta.
Tapulimakasiini sijaitsi alun perin Humppilassa, jossa se oli venäläisten viljavarastona.
Eräänä päivänä Willebrand lähti joukkonsa kanssa Humppilaan. He lastasivat kuormaansa olkia, roskapuuta sekä viinaa. He juottivat makasiinin venäläiset vartijat humalaan.
Kun vartijat olivat humaltuneina, niin Willebrand kumppaneineen purki tapulin ja lastasi sen laudat jonkinlaisille kärryille. Tapulin paikalle he jättivät tuomansa roskapuut oljet yms, jotka sytytettiin palamaan, saaden näin luulemaan, että vartijat itse aiheuttivat makasiinin palon.

Tapulin kello näyttää aina samaa aikaa.
Esite puutarhassa.


Jotkut kertovat tarinaa kartanokummituksista ja täällä jotkut kertovat "harmaan rouvan" kurkistelevan yläkerroksen lounaispuolen ikkunoista. Olen käynyt Jokioisen kartanolla muutaman kerran, mutta en ole nähnyt outoja asioita, kuten en muissakaan kartanoissa, joilla olen poikennut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti