Merimetso on isokokoinen vesilintu. Nimestään huolimatta se ei ole metso vaan kuuluu pelikaaneihin.
Lintu on isokokoinen ja painaa noin 3 kiloa. Niitä näkee merialueilla lentelevän ruokaa etsimässä, mutta joskus yksittäisiä lintuja voi näkyä järvillä ja lammilla.
Tänään iso parvi oli merenlahdella, parvessa oli jatkuvaa liikehdintää, lintuja oli satoja yksilöitä.
tiistai 8. marraskuuta 2022
merimetsoja merenlahdella
keskiviikko 19. lokakuuta 2022
maanantai 10. lokakuuta 2022
kärsimyskukat ja keijunmekko
Kevättalvella laitoin kasvamaan keijunmekon siemeniä ja muitakin kasveja. Keijunmekot on kukkineet alkukesästä alkaen ahkeraan. Purkissa oli turhan monta tainta 2-4 tainta olisi riittänyt.
Keväällä ostin kaksi kärsimyskukkaa, jotka on kukkineet lähes jatkuvasti. Takana näkyy torpankukan sinisiä kukkia, sekä begonian mukulat, jotka ostin keväällä. Mukulat oli kuivahtaneita ja puoli-ilmaisia, halusin pelastaa ne. Vaikka niissä niissä ei ollut elonmerkkejä ne innostui kasvamaan ja oli kesän ulkona, ne näkyy kuvassa kärsimyskukan takana.
Lasitetulla parvekkeella kukat säilyy pakkasiin asti jonka jälkeen totuttelen niitä sisäilmaan.
tiistai 4. lokakuuta 2022
lähtevien lokkien laituri
Minä olen vain lokinpoika ja tuuli mua kuljettaa
ja usein hiljaa salaa mä kotilaiturille palaan
Minun siipeni heikot on vielä, olen pieni ja kokematon
Vaan suuria aaltoja usein mä katsellut jo oon.
Minä katselen järven pintaa ja nälkäkin vaivaa mua,
sillä emoni pois jo lähtin jäin rannalle uikuttamaan.
Näin isoja lintuja paljon kaartelevan yllä veen
vaan siipeni heikot ol vielä ei ne minua kantaneet.
Mutta niitten lähtöä koskaan unhoittaa en millään voi
jo syksyn kylmät viimat kohottaa mut siivilleen
vihdoin kaartelen pilvien yllä
näen seudut kotivesien
ja talven tuiskujen jälkeen
tänne palaan uudelleen..
( mukaellen)
perjantai 30. syyskuuta 2022
punertaa marjat pihlajan
”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa,
pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät.” mainitaan Kalevalassa.
Pihlajanmarjat ei ole oikeastaan marjoja vaan hedelmiä.
keskiviikko 28. syyskuuta 2022
sunnuntai 25. syyskuuta 2022
vanha kivisilta
perjantai 23. syyskuuta 2022
kartanon menneisyys
Kartanon historia ulottuu 1600 luvun vaihteeseen.
Se on Keravan vanhimpia tiloja, yhdessä Heikkilän ja Lapilan kartanon kanssa.
Nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1809-1810 ja sen ulkoasu on vuodelta 1928
Navettarakennus on rakennettu vuonna1936
Kartanolla oli 1930 luvulla yli 400 hehtaaria maata, karjaa 70 nautaa, 12 hevosta, sikoja ja lampaita.
Sota-ajan jälkeen kartano joutui luovuttamaan maita karjalaisille ja muille maantarvitsijoille.
Maanviljelyksen edellytykset huononi 1960 luvulla ja kartano joutui edelleen luovuttamaan maita.
Kartano jäi kylmilleen, kunnes vuonna 1991 se siirtyi Keravan kaupungin hallintaan.
Pellot olivat vuokrasopimusviljelmällä näihin päiviin asti.
Kartanon mailta oli aikoinaan maantieyhteys Sipooseen. Keravanjoen ylittävä silta oli puusta rakennettu. Vuonna 1908 rakennettiin uusi silta ja nykyinen kivisilta valmistui vuonna 1908. Sillan kaiteista huokuu menneisyys, ne ovat Keravan tiilitehtaan saviradan kiskoja.
lauantai 10. syyskuuta 2022
parvekekukkia
Kevättalvella laitoin kasvamaan keijunmekon siemeniä. Keijunmekot on kukkineet alkukesästä alkaen ahkeraan. Purkissa oli useampi taimi.
Keväällä ostetut kärsimyskukat jotka on kukkineet lähes jatkuvasti.
Takana torpankukan sinisiä kukkia, sekä begonian mukulat, jotka ostin keväällä.
Lasitetulla parvekkeella kukat säilyy pakkasiin asti jonka jälkeen totuttelen niitä sisäilmaan.