mandariinisorsaa katsomassa

Kävin katsomassa tätä ihmeellistä harvinaisuutta pari kuukautta sitten. Sorsa oli edelleen lammella ja kesäpuku on vaihtunut juhlapukuun. Ihan täydellinen puku se ei vielä taida olla, joten ehkä käyn myöhemmin syksyllä sitä katsomassa. Samalla lammella on tusinan verran  sinisorsia, mutta tämä tuntuu viihtyvän enemmän omissa oloissaan. Kun sorsat lähti rannasta kauemmaksi se siirtyi pensaan oksille lepäilemään.

Piilossa puun oksalla.

kukkia ikkunalla

KUvassa mustanmerenruusu ja vasemmalla aiemmin ostetut lukinkämmekkä, ei enää kuki. Keskelä krysanteemi ja  perhoskämmekkä. ja keskellä lisäksi paavalinkukka, jossa tulossa nuppuja.

Mustanmerenruusu on kukkinut runsaammin kuin ikinä. Olin välillä jo kyllästynyt katsomaan sitä kun ei kukkia ollut kuin muutama. Nyt niitä on todella paljon ja kukat on kestäviä

kalkkilouhoksen polku

Tänään Laukkosken suunnalla ja tarkoituksena käydä ikivanhalla kalkkilouhoksella.

 

Luontoreitin edessä ilmoitettiin, että polku on suljettu liiallisen kävijämäärän takia.

Ketään ei näkynyt, ja hiljaista oli joten lähdin hiljaiselle metsäpolulle.

Kalkkikaivoksen seinämän reunus oli vain noin metrin tai syvä, mutta pituutta sillä oli enemmän.

Louhoksen reunalla valkeaa kalkkikiveä.

Kalkia louhittiin 1834 luvulta alkaen, rakentamiseen ja maanparannukseen.
Louhos on noin 100 metriä pitkä, puolitoistametriä syvä ja samanverran leveä.

Puut ovat ehtineet kasvaa louhoksen toiminnan loputtua.

Tällä polulla ei ole paljoa kulkijoita ollut.

lintujärvi

Lähdin katsomaan lintujärven elämää. Aamu oli usvaisen harmaa, syksyn tuntua ilmassa.

Hanhet oikoivat siipiään ja joutsenet lipuivat pitkin tyyntä järven pintaa.

Hanhet valpastuivat kuullessaan tutun äänen.

Ne nousivat ja liittyivät hanhiparveen.

Hanhet toitottivat äänekkäästi kutsuen muitakin liittymään joukkoonsa. 

Joutsenet jäi rannalle.

Sorsat oli havahtuneet hanhien toitottaviiin ääniin.

Valpastuivat ja lähtivät aamuiselle souteluretkelleen.

Osa sorsista kuitenkin jäi rannalle lepäilemään.

Toinen koiras on saanut jo juhlapuvun, mutta toisella on vielä kesäinen puku.
Tämä koiras on nyt varhaisin syksyllä näkemäni juhlapukuinen.

Tällä koiraalla näkyi jo värin vaihtumista.

Huomasin myös mustavalkean sorsan, siltä se ainakin näytti. Tarkemmin katsoessa huomaa silläkin sinivihreää päässä. Olisikohan niitä Kööpenhaminan sorsia.

Tummia sorsia oli kaksi ja ne oli selvästi kavereita keskenään, eikä liittyneet toisten seuraan.

Kolmas koiras oli välinpitämätön mustista kavereista ja nukahteli uidessaan.

Kaksi naarasta tai nuorta oli kuin kaksoset.

Tämä naaras oli myös erikoien värinen. Sekin viihtyi hyvin yksinään.

Sorsat ja vesilinnut omassa elementissään.

 Varpuslintujen ääniä ei paljoa kuulunut, tiaisia ja tikli puissa ja västäräkkejä nurmikolla.

karkkilan tehtaanpuisto

Kivistönkoski on Karjaanjoen ylin koski ja melkoinen pauhu siinä on.

Högforsin tehtaat

Tien reunassa on muistomerkkinä vanha teräksen 12 tonnin valusenkka, joka joka on ollut tehtaan käytössä 1980 luvulle saakka.
Karkkilan tehtaalla on valmistettu 1800 luvulta alkaen rautatuotteita. Högforsin valmistamat hellan- ja uuninluukut, kuin myös rautapadat onkin tuttuja vanhemmalle ikäpolvelle.
Tehdasalue on laaja. Osa tiilirakennuksista on rapistuneita, kuvat aikasemmassa  päivityksessä.
Tehtaalla on erikoinen historia josta voi lukea esim tästä linkistä

Alemmat kuvat kuvasin tiilisillan rakennusten sisältä.