Kesäinen matka Sysmään.
maanantai 1. heinäkuuta 2019
liikkuva kivi
perjantai 21. kesäkuuta 2019
rantasauna
torstai 20. kesäkuuta 2019
maantiematkailua
Kesän ajelua itäsuomeen.
Pysähdys Simpelejärvellä.
Olympiahiihtäjän veistos oli.
Tohmajärvellä poikettiin kylän raitille.
Kylältä lähtiessä huomattiin talo, jossa olisi vuokrattavana asuntoja.
Ja taisiko siellä yläikkunasta joku viittoilla ohikulkijoille.
Asunnot vaikutti päällisin puolin aika alkeellisilta, ikkunoitakin oli rikki.
Mutta rakennuksen pihalla oli ihan hienoja autoja.
Matka jatkui Ilomantsin suuntaan.
Kiihtelysvaarassa tuli poikettua kirkolla.
Jerusalemiin täältä lyhyt matka, mutta jäi nyt kuitenkin.
Ilomantsissa kylä oli hiljainen ja katukuvaa piristi punaiset katuvalotolpat.
Ilomantsin keskustasta kääntyy risteys Hattuvaaraan, josta pääsisi Suomen itäisimmälle pisteelle.
Uimaharjun kautta Lieksaan suuntaan.
Maaseutunäkymiä.
Juankoskella koski ei pauhannut ainakaan tässä kuvassa.
Juicen torilla näkyi kukanmyyjiä, mutta Juicen patsasta ei löydetty.
Maantiematkailun vaihteluksi on mukava välillä poiketa maastoon ja havannoida lintuja.
Tällä kertaa jalat oli niin tönkät, että tornille asti ei tullut käveltyä.
Tähänkin kuului monia lintulajeja, ehkä erikoisin oli kaulushaikara.
Matka jatkui ja taas uusi risteys.
Metsälammella uiskenteli joutsen pari.
Sitten oltiin jo paluumatkalla.
Jängän markkinoita mainostettiin risteyksen kyltissä,luulisi, että ollaan pohjoisessa.
Mutta tuo iso kivi taisi olla Kyyjärvellä.
Olympiahiihtäjän veistos oli.
Tohmajärvellä poikettiin kylän raitille.
Kylältä lähtiessä huomattiin talo, jossa olisi vuokrattavana asuntoja.
Ja taisiko siellä yläikkunasta joku viittoilla ohikulkijoille.
Asunnot vaikutti päällisin puolin aika alkeellisilta, ikkunoitakin oli rikki.
Mutta rakennuksen pihalla oli ihan hienoja autoja.
Matka jatkui Ilomantsin suuntaan.
Kiihtelysvaarassa tuli poikettua kirkolla.
Jerusalemiin täältä lyhyt matka, mutta jäi nyt kuitenkin.
Ilomantsissa kylä oli hiljainen ja katukuvaa piristi punaiset katuvalotolpat.
Ilomantsin keskustasta kääntyy risteys Hattuvaaraan, josta pääsisi Suomen itäisimmälle pisteelle.
Uimaharjun kautta Lieksaan suuntaan.
Juankoskella koski ei pauhannut ainakaan tässä kuvassa.
Juicen torilla näkyi kukanmyyjiä, mutta Juicen patsasta ei löydetty.
Maantiematkailun vaihteluksi on mukava välillä poiketa maastoon ja havannoida lintuja.
Tällä kertaa jalat oli niin tönkät, että tornille asti ei tullut käveltyä.
Tähänkin kuului monia lintulajeja, ehkä erikoisin oli kaulushaikara.
Matka jatkui ja taas uusi risteys.
Metsälammella uiskenteli joutsen pari.
Sitten oltiin jo paluumatkalla.
Jängän markkinoita mainostettiin risteyksen kyltissä,luulisi, että ollaan pohjoisessa.
Mutta tuo iso kivi taisi olla Kyyjärvellä.
Karstulassa oli kulkuväylillä persoonallisia nimiä.
Tulihan sitä Pielisenkin pintaa katseltua aamuauringossa.
Tämä matka oli tälläinen maantiematkailijan kierros.
Toisella kertaa ehkä vähän toisenlainen reissu, jonnekin muualle.
tiistai 18. kesäkuuta 2019
härkälinnut
Keväällä voi onnistua kuulemaan jostain järveltä härkälinnun ääntä, se kuulostaa mylvimiseltä ja siitä se on nimensäkin saanut. Härkälintu kuuluu uikkulintuihin.
Härkälintu vaikuttaa usein aika pelottomalta, vai pitäisikö sanoa luottavaiselta.
Vaikka sillä oli poikaset se vaikutti aika luottavaiselta.
Härkälintu vaikuttaa usein aika pelottomalta, vai pitäisikö sanoa luottavaiselta.
Vaikka sillä oli poikaset se vaikutti aika luottavaiselta.
torstai 13. kesäkuuta 2019
mustarastas heinikolla
keskiviikko 5. kesäkuuta 2019
kattohaikaraa katsomassa
Järvenpään seudulla on pysytellyt muutamana päivänä kattohaikara.
Kattohaikara ei varsinaisesti kuulu Suomen pesimälinnustoon.
Se pesi vuonna 2015 TL Koskella onnistuneesti ja on ehkä toinen pesintä maassamme.
Kattohaikara tavataan maassamme varsinkin muuttoaikoina.
Tämä yksinäinen haikara viihtyi samalla pellolla ainakin viikon verran.
Kattohaikara ei varsinaisesti kuulu Suomen pesimälinnustoon.
Se pesi vuonna 2015 TL Koskella onnistuneesti ja on ehkä toinen pesintä maassamme.
Kattohaikara tavataan maassamme varsinkin muuttoaikoina.
Tämä yksinäinen haikara viihtyi samalla pellolla ainakin viikon verran.
lauantai 1. kesäkuuta 2019
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)