joulun paremmalla puolella

Mikä helpotus, joulu alkaa olla paremmalla puolella.
Se välttämätön riisipuurokin on jo syöty ja joulusuklaasta enää murut jäljellä.
Kissatkin pyyhkineet viiksikarvansa jouluherkuista ja nukkuvat nyt suurimman osan päivää.
Mitään erityisiä jouluruokia/jouluruokapöytää en ole laittanut sen jälkeen kun lapset lähti maailmalle, vaan syödään samanlailla kuten arkena tai pyhänä.
Olemme  tottunut hiljaiseen joulunviettoon eikä missään vierailla.
Tapanin ajelulle lähdettiin autolla mieheni kanssa, oikeastaan se oli vaan kaupassa käynti. Olin saanut jo kylliksi joulusta ja joulun kukista, piti saada jotain muuta tilalle.
Leikkokukista tulee kesän tuntua, freesiat tuoksuvat ja miten mukavaa, kaupassa ei kuulunut enää joululauluja.
Ollaan joulun paremmalla puolella, niinhän se minun isäkin aina tuumasi joulunpyhänä sanoa.

kun joulu on

Hyvää Joulua!
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!
Myös aina joulun aikahan sä saavut meidän majahan
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset

joulupukki matkaan

                   Teksti katosi bittiavaruuteen kun korjasin virhettä.

                                          (Tein kuvan tekoälyllä)

jouluksi taatelikakku

 Kaappissa oli kaksi taatelipakettia ja kun niistä nyt sitten aloin suunnitella taatelikakkua. Paketit sekoitin kattilaan ja lisäsin pari desiä vettä, kiehauttelin ja sitten murskasin ne sekoittimella. Lisäsin voita 400 gr ja tasoittelin seosta, kunnes rasva oli sulanut.

seimen lapsi

Lapsuuden jouluun kuului runojen lausumista, joululeikkejä ja joululauluja. Ohjelmia harjoiteltiin jo joulukuun alusta alkaen ja ne esitetiin perheen kesken.
Varhaisilta ensivuosiltani muistan joulukuvaelman "seimen lapsi"
Vintillä oli vanha vauvakoppa, jolle oli käyttöä enää jouluna.
Siskot laittoi kopan pohjalle olkia ja minä olin jouluna seimen lapsi. Sisarukset kerääntyi seimen ympärille laulamaan "tulemme Jeesus pienoises, nyt Beetlehemin seimelles,."


Vanhat joululaulut ovat yleensä surullisen sävyisiä.
Kovin paljon en perinteisiä joululauluja laula, enkä kuuntele, ne on liian surullisia.
Kuitenkin joulu on ilon juhla.

Joululauluja laulamaan.
Joululauluja   PDF tiedostona

nouse armas aurinkoinen

Aurinko alkaa olla etäisimmillään maasta katsoen vielä runsaan viikon päivät.
Parina aamuna on ollut kaunis aamurusko auringonnousua ennen.
Aamuruskosta on sanottu, että se tuo tullessaan huonon sään, jos ei sada, niin ainakin tuulee.
Eilisellä kauppamatkalla kuvasin kameralla auton ikkunasta.

joulupiparit

Piparkakkujen tekemisessä säästyy paljolta vaivalta, kun ostaa kaupasta valmiin taikinaan. Ajattelin samalla kokeilla, onko eri valmistajan taikinan maussa eroavaisuuksia.

Piparien kaaviloiminen on siinä hommassa mukavinta..

    Piparien paistamisesta tulee jouluinen tuoksu. Sitten pääseekin maistamaan.

Meinas unohtua mainita kummastako enemmän pidin. Se on tuo etummainen, someleipurien valitsema tuote. Siinä oli parempi rakenne, maku ja kaulitseminen.
Muutaman tortun paistoin samalla. Ihan hyvin onnistui.

aamun sininen hetki

 Aamut on sinisiä tähän aikaan vuodesta.

                           Tämän aamuista talvista näkymää kuvattuna autosta.

                                (video on lyhyt, tänne voi laittaa max 100 mt videon.)

linturuokintaa ja jälkiä lumella

Alkutalven kylmin yö ja aamuinen auringonnousu. Kävin viemässä linnuille ruokaa uuteen paikkaan. Jokunen lintu tännekin on löytänyt, koska edelliset talipötköt on syöty.

joulumielellä

   Lieneekö joulumieli vallannut kun kävin kaupassa.

pörröiset talvilinnut

Linnut säätelee kehon lämpötilaa höyhenillään. Kylmässä ja talvella untuvan ja höyhenten pörhistely muodostaa eristävän kerroksen. Pörhistynyt lintu näyttää pullealta, ikäänkuin se olisi lihava. Mutta lintu ei koskaan lihota itseään, se syö vain sen, minkä pystyy kuluttamaan.

Talvikautena se etsii valoisan aikaa ruokaa sen verran, että se selviää yön yli. Sen kaikki talvipäivät kuluu ruuan etsintään. Aktiivisinta ruuan etsintä on aamulla herätessä ja tuntia ennen yöpuulle menoa. Lintu vähentää energian kulutusta hakeutumalla suojaisaan paikkaan nukkumaan. Monet linnut kaivautuvat lumeen.

Ei kylvä, ei niitä, se ei kokoa, nyt vastaisten päivien tuokaa ja aina sen mieli on riemuisena, ei huomisen huolia huokaa, vaan silti ei puutetta kärsi.

 

Linnut käyttävät yösijana rakennusten koloja ja ainakin tiaiset jonkin verran pesimäpönttöjä. Ne pitävät  talvikaudella aina samaa yöpymispaikkaa jos mahdollista.  Lämmön säästämiseksi lintu pörhistää höyhenet piilottaen päänsä siipien alle, näin lämmönhukka on vähäisempi. 

Ne heräävät yöpymispaikaltaan ennen päivän valkenemista ja vetäytyvät nukkumaan kun päivä hämärtyy. Keskitalven aikaan ruuan etsimiseen on aikaa vain muutama päivätunti.

Se laulaen aamulla alkavi työt ja päättää sen laululla illoin. Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt, kuin vuode ois peitetty villoin  ja kattona sillä on taivas.

 

 

 

 Suuri osa talvi linnuistamme ei selviä hengissä talven yli. Mutta se on luonnon laki, vain ne jotka ovat vahvoja selviävät ja jäävät jatkamaan sukua.
Kuvan pieni urpiainen jonka kuvasin muutama vuosi sitten, oli kovin pörröinen ja pysytteli pitkään ruokapaikalla. Kävin katsomassa sitä parina päivänä ja sitten se oli poissa.

Linnut ja myös monet eläimet hyötyvät ihmisen järjestämästä ruokinnasta.
Ruokintapaikoilla vierailee oravia, kettuja, jäniksiä ja pienempiäkin nisäkkäitä.
Linnut oppivat nopeasti tuntemaan henkilön joka tuo ruokaa.
Jos viipyy tarpeeksi kauan, linnut voi tulla kädelle hakemaan ruokaa.

joulukorttien ostaminen

 Ostin joulukortteja, ovat sitten valmiina. Näitä on maksettu valmiiksi postimaksu, eipä sitten ole miettimistä minkä arvoisia merkkejä tarvitaan, niin olen tehnyt jo monena vuonna.

     

jouluruusun aikaan

Ostoskoriin tarttui jouluruusu, en maltanut olla ostamatta kun halvalla sai. Jos sen saisi säilymään jouluun asti kun on kylmän ilmanalan kasvi. Kukka on iso ja puhtaanvalkoinen.

Mutta mitäs tämä täällä tekee, syömässä minun kärsimyskukkaa. Kukka ehti jo sulkeutua, mutta ainakin muutama kukka siihen on vielä tulossa, ellei kissa niitä syö. Kärsimyskukka kestää aika hyvin tuollaista runnomista, kun luonnossakin siinä kaiken maailman otukset kiipeilee.
Kärsimyskukka ei ole myrkyllinen kissoille, eikä ole tuo marraskuun kaktuskaan.

Pikkuruskalla on tapana pureksia kukkia, ruusuista tykkää eniten. Hävitin taannoin kaikki myrkylliset huonekasvit pois, ne jotka on kissoille vaarallisia. Lähes kaikki joulukukat ovat myrkyllisiä, hyasintti, amaryllis ja yleensä sipulikukat, joulutähti ja jouluruusu joka kaikkien leinikkikasvien tapaan on myrkyllinen. Paksulehtiset kasvit ei yleensä kissaa kiinnosta ja amaryllis saa olla kissoilta rauhassa.
Tuo tuossa on toinen amaryllis, senkin ostin kun halvalla mukaan lähti.

nyt kukkii amaryllis

Ostin amarylliksen sipulin viime kuussa ja tasan kuukauden kesti odottaa kukintaa. Sipuliin kasvoi kolme vartta, joista kaksi kukkii nyt. On todella kaunis.
Samaan valokuvaan mahtui kärsimyskukka joka avasi pienen tauon jälkeen uuden kukan ja taas on nuppuja. Myös sinivalkoinen on tehnyt nuppuja. Kirjojen mukaan kärsimyskukka ei kuki talvella, mutta minun kärsimyskukat eivät osaa lukea kirjoja, niin kukkivat milloin vain.
Lisäksi kuvassa on marraskuunkaktus, ostin sen isäinpäiväksi kukkakaupasta, ihana väri. Joskus käyn kukkakaupassa ihan mielen virkeydeksi ja useimmiten sieltä mukaan lähtee kukkakin.

taideteosta katsomassa

Kävin Keravan uudella asuinalueella jossa on erikoinen taideteos. Teos ei kovin helposti erotu ympäristöstä. Sen hinnaksi on sanottu 150 tuhatta euroa ja se on terästä ja kuparia. Korkeutta sillä on kahdeksan metriä ja sen sanotaan kohoavan rakennusten korkeudelle. Siihen muotoillut pallot on jalkapallon kokoisia ja linnut suurempia kuin joutsenet.

  Mutta minun mielestäni linnut ovat rastaan kokoisia ja pallot omenan kokoisia ja se korkeus . . .

  
  10.3.2023 Keskiuusimaa lehti
Kahdeksan metriä korkeassa työssä kasvit kohoavat rakennusten korkeudelle, mikroskooppiset levät ovat jalkapallon mittakaavassa ja pikkulinnut suurempia kuin joutsenet.
Teräksestä ja kuparista valmistettava teos yhdistyy keskusaukiolla Pilske-vesiaiheeseen ja sitä kautta lähellä virtaavaan Keravanjokeen.

joko se joulu alkoi

  Joulun odotus kestää kuukausia, sillä varhaisimmat koristeet taisi olla jo syyskuun lopulla.

kaktuksen kukka

Löysin yli kaksi vuotta sitten kirpparilta tämän kaktuksen, ja siitä alkaen olen odottanut sen kukintaa. Nyt se teki ensi kerran muutaman pienen nupun, mutta ne kuihtui jo alkuunsa, vain yksi nuppu jatkoi kasvuaan. Jännäsin sitä monta viikkoa jaksaako se aueta.
Mikä ilon päivä, nyt se avasi ainoan kukan ja sehän on joulukaktus.

 

hyllykköostos

Huomasin kaupassa mukavan näköisen hyllykön ja arvelin se olisi ihan passeli mun käyttöön. Siihen voisi aina nostaa vaikka päivän lehden ja mainospostin tai mitä milloinkin.
Kotona hyllykköä kasatessa totesin sen olevan pienempi, kuin miltä se kaupassa näytti.
Ehkäpä tarvitsen sitä keväällä taimikasvatuksessa lisähyllynä, jos en sille muuta käyttöä ole.

 

kärsimyskukkien loistokkuutta

Kärsimyskukat innostui tänä kesänä kukkimaan.
Sinikukkaiset on minulla nyt kolme kesää, vuodesta toiseen jaksavat kukkia ja on viihtyneet hyvin.

Viime keväänä huomasin valkokukkaisen nuoria taimia myynnissä puutarhalla. Ne alkoi kasvaa voimakkaasti ja ehtivät kärsimyskukista ensimmäisinä kukkaan heinäkuun puolivälissä.
Ovat aivan lumoavan kauniita. Tässä kaksi taimipurkkia.

 Kevään loppupuolella löysin kaupasta punaisen taimen. Kasvi oli todella huono ja arvelin saanko siitä enää mitään. Leikkasin huonot versot pois ja vaihdoin hyvään multaan.alas. Parissa viikossa alkoi tulla uutta vahvaa versoa. Vein sen ulos vahvistumaan.
Ensimmäiset kukat aukesi heinäkuun loppupäivinä, samoihin aikoihin alkoi myös sininen kukkia.    Toin purkit parvekkeelle, sillä tuntui, että silmä ei väsynyt katsomaan niitä

.

Punakukkainen on kukkinut koko ajan, siinä on ollut kymmeniä kukkia, enimmillään kuusi kukkaa kerrallaan, vieläkin kolme kukkaa.
Lisäksi muutama nuppu, jotka ehkä avautuu viikon kuluessa.
Ehkä täytyy vähän leikata ylipitkiä versoja, ennen talvilepoa, joka tarkoittaa, että en paljoa kastele, enkä lannoita. Jospa se sillä tavalla selviää kevättalveen.
Tämä punainen on kyllä näistä kolmesta kaikkein erikoisin, vaikka erikoisen kauniita ovat ihan jokainen.

Sen vieressä amarylliskin on alkanut kasvaa.

auringonnousun aikaan

Auringonnousu näytti aamulla niin kauniilta kiipesin korkealle mäelle ja tallensi sen hetken.
Sumu alkoii samaan aikaan hälvetä. Lämpötila oli nollassa.

kaktukset kukkii

Talvikaktukset on aloittaneet kukinnan, kukinta ei kauan kestä ehkä pari viikkoa.  Punainen on ollut minulla kolme talvea, mutta valkoisen ostin viime vuonna, eli kukkii minulla toisen kerran.
Kesäkuukaudet ne oli ulkona ja syyskuulla toin ne parvekkeelle.

Olen kirjoittanut ylös tälläisen hoito-ohjeen.
Marraskuunkaktus Schlumbergera truncata. Kasvia ei saa siirrellä tai käännellä, kun kukinta on alkanut. Kasvupaikka ei saa olla vetoisa. Viihtyy huonelämmössä. Kasvukaudella huhti-elokuu sekä kukinnan aikana säännöllinen lannoitus. Kukinnan jälkeen pari kuukautta kasvia ei paljoa kastella.
Syksyllä syys-lokakuussa kasvi pidetään  kuukauden päivät viileässä (10-15°C) jotta kukkiminen käynnistyisi. Kukinta voi onnistua myös ilman viileässä tapahtuvaa lepokauttakin.
Kasvi voi kukkia myös keväällä. Kasvi on myrkytön kissalle.
Mullan vaihto kerran 4 vuodessa, tosin kasvaa nopeammin suuremmassa ruukussa. Multaseos saa olla hapanta, esim, hiekkaa, turvetta ja orkideamultaa.
Mullan ja kasteluveden tulisi olla mahdollisimman hapanta tai sadevettä.

amaryllis multaan

Kukkakaupassa näkyi amarylliksen sipuleita.

Kaikki oli väriltään punaisia,
tämä lajike on Red Victoria.
Sipulista kasvatettaessa sen pitäisi kukkia noin kahden kuukauden kuluttua.

Sipulia piti liottaa puoli päivää.
Juuret pitäisi kait poistaa, mutta kun ne oli  ihan hyviä niin jätin ne siihen.

Multa jäi aika kuivaksi, ettei se mätänisi.
Ehkä kastelen sitä lisää aluslautasen kautta, sitten kun näkyy kasvua.

kiven jäljillä

Tänään on Aleksis Kiven syntymän 190 vuotispäivä
Aleksis Kiven kirjallisuus on luonnon kansanomaista, lähellä kansan sydäntä.
Kivi oli kansalliskirjailijamme ja ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Häntä pidetään Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalla suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luojana.
Kirjoituksissa, runoissa ja romaaneissa Kivi kuvaa Suomea ja suomalaista naista ja miestä tavalla, joka edelleen muodostaa kansallisen identiteetin perustan.
Kiven kertomukset ja sanonnat elävät kansan suussa tänäkin päivänä.

Kiven hauta on Tuusulan hautausmaalla. Hautakiven takana on yksi hänen tekstejään.
"Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidin kasvot
olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen."

sorsia rantakivellä

Sorsilla ei tunnu olevan kiire muuttomatkalle. Siinä vaan lepäilivät rauhassa rantakivellä.
Sorsat valitsee jo syksyllä puolison seuraavaa kevättä varten, esittäen syksyisiä soidinmenoja. Elelevät sitten pareina muitten mukana sorsien joukossa. Miten pystyvätkin tunnistamaan puolisonsa, minun mielestä kaikki sorsat on, sukupuolet huomioon ottaen ihan saman näköisiä.
Nämä sinisorsat näytti aika sopuisilta, lieneekö jo valinneet puolisonsa. (kuvattu muutama päivä sitten)

lintupönttöjen siivousta

Kävin metsäkierroksella siivoamassa lintupönttöjäni ennen talven tuloa.

 

kesä mennyt on

  Kesän viimeisimpiä kukkia keräsin kasvipalstalta.

tuolin kasaamista

Kävin ostamassa uuden työtuolin. Oikeastaan varasin sen jo aikasemmin ja kävin sen sitten hakemassa. Laatikkoineen se mahtui sopivasti auton kyytiin ja sitten oli kokoamisen aika. Ohjeet oli selvät ja siinä se nyt sitten palvelee minua.
Aika napakalta tuntuu istuminen ja selkätuki tuntuu riittävältä.

joutsenet poikasineen

 Viime viikolla kävin lintujärvellä. Laulujoutsenet oli siellä poikasineen, niitä olikin aika monta. Vielä kun vähän kasvavat siivet vahvistuu ovat valmiina syysmuutolle. Joutsenet ei jätä poikasiaan vaan poikaset pysyy emojen seurassa ja emot suojelevat niitä ainakin seuraavaan kevääseen asti.

hiljaisuuden temppeli

Maantiematkailijan kameraan osui tienvarrelta tälläinen näkymä. Vähän keskeneräiseltä ja hiljaiselta siellä näytti. Mutta paikat liene ovatkin hiljaisuuden temppeleitä, Hindu-uskoon kuuluvia. Esineita ja pieniä yksityiskohtia seinillä ja teoksissa, joita vähän aikaa katselin.
Sinänsä kumma kun ilman valvontaa ovat saaneet olla rauhassa vahingontekijöiltä.

luonnon antimia

Luonnon antimia noutopöydässä.
Kävelylenkin hakkuuaukiolla näkyi värikästä tarjontaa.

kärsimyskukkien värit

Keväällä olin leikannut matalaksi ja niillä on ollut kova kasvuvauhti.
Siniset on minulla jo kolmatta kesää ja vielä jaksavat kukkia.
Punainen kukkii runsaiten, mutta kaikissa avautuu päivittäin aina uusia kukkia.
Kukkivat parvekkeella, nostin ne tuohon kuvausta varten.

näkymiä porvoosta

 Porvoo on merellinen kaupunki, kaupungin keskustaa halkoo Porvoonjoki.

  Läheiseltä Näsin kallion näköala paikalta aukeaa laaja näkymä joen ylitse kaupungin suuntaan.

Vanhan kaupungin alueella  on Vanha raatihuone, joka toimii nykyään museona.

  Kadun varsilla on runsaasti kukka-asetelmia.

  Kesäiset kukkakadut vaihtelee vuodenaikoina ja jouluaikaan siellä on tunnelmallinen joulukatu.
 Vanhankaupungin kadut näytti hiljaisilta vaikka oli arkinen keskipäivän aika.

  Porvoonjoen ylittää useita siltoja.

Vanha rautatieasema löytyy tuolta suunnasta.

Junaliikenne on hiljaista, muutama junavuoro kuljettaa matkailijoita kesäaikaan.

 Rautatieasema on nykyisin yksityskäytössä, niinkuin niin monet muutkin vanhat asemarakennukset