sunnuntai 6. lokakuuta 2019

sienimetsässä

Kävin taas  etsimässä sieniä. Lähiseudulla ei sieniä liioin ole, joten täytyy mennä vähän kauemmaksi löytääkseen täytettä korin pohjalle.

Metsämaisema on rauhoittava. Tuntuu kuin aika pysähtyisi ja mieli lepää. Pian kuului korpin rääkkymistä, se loi aitoa erämaan tunnelmaa tähän maisemaan.
 Yksi herkkutatti löytyi, sekin jo toukkien nakertelema.
 Suppilovahveroita löytyy hyvin harvakseltaan, siellä missä niitä on, niitä on yleensä useampia.
Limanuljaska taisi olla sieniretkeni yleisin sieni. En niitä mielellään kerää, koska ovat niin lötköjä.
Löysin rouskuja yhteensä noin kolme litraa ja suppiksia litran verran.
Ehkäpä toisella kertaa löydän enemmän, suppiksia ainakin voisi vielä löytyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti