kauppa-autoa katsomassa

Maan kuulun kauppa-auton kuvasin kameralla.

Oli ite Jouni, eikun Sampo ajamassa ja vastasi käden heilutukseen takaisin.

Nää on niin juhlahetkiä nähdä lapin pojan auto etelän maanteillä.

Mä niin halusin nähdä sen auton livenä.

hiljainen kansa

Joskus on ajettu vaan ohitse, nyt oli kaunis ja lämmin ilma pysähtyä katsomaan tätä näkymää.

      Monenkirjavaa väkeä.

Hahmoille vaihdetaan ajottain vaatteet ja kävijä voi vaihdattaa omat vaatteet teoksen kanssa.
Paikan päällä oli kartta johon kävijä voi merkitä nuppineulalla oman kotipaikkansa.

leipäjono

 Suomussalmella saman tien varressa on ajatuksia herättävä muistomerkki.
 Sijainti on N 64° 56.895 E 028° 47.337

raaseporin linna.

Poikkesin katsomassa tätä muinaista linnaa.

Olin käynyt siellä kauan sitten, joilloin se oli rapistuneen näköinen.

Raaseporin linna alunperin sijainnut meren ympäröimällä saarella.

Ei oikeen tajua kuinka paljon meri on vetäytynyt, sitä ei täältä enää näy.

Vanha linna kätkee muistoihinsa oman aikakauden maailma.

Nämä reiät on ehkä olleet ampumista varten.

Ylätasanteelta portaita pitkin  avoimelle sisäpihalle.

Käymällä vanhoissa kohteissa saa tuntumaan aikaan, jossa joskus elettiin.

Täällä voi kokea ehkä pienen aistimuksen entisajan historiaa.

Raaseporin linnasta voi katsoa enemmän vaikka tästä   linkistä.

matkalla nähtyä

 pyhäjärvi

 tuuri

 reisjärvi

 äkäslompolo

mustikoita kypsynyt

Mustikat on alkaneet kypsyä ja kävin lähimetsästä keräämässä.

Toisen reissun tein vähän kauemmaksi paikkaan, jossa tiesin olevan mustikoita.

Tässähän ne talven mustikat ehkä onkin.

vanhankaupunginlahti

Kävin vanhankaupunginlahdella katsomassa millaista siellä on.

Vantaanjoki päättyy Vanhankaupunginkoskeen.

Kosken alaosa on suosittu kalastuspaikka.

Herttoniemen suunnalla näkyy mäkihyppytorni.

Johan tässä tuli kierrettyä sen verran, että on aika kääntyä paluureitille

sano se kukkasin

jokelan joutsenet

Jokelan keskustan tuntumassa on lammikko.

Siinä on viihtynyt laulujoutsen poikasineen.
Kävin katsomassa ja kuvaamassa lintuja.

Aleksis Kiven maisemissa

Kansallisrunoilija Aleksis Kiven patsas sijaitsee hänen kotipitäjässään  Nurmijärven keskustassa.

 

Kiven kotitalon lähellä on seitsemää veljestä kuvaava teos, jossa matkailija voi kuvata itsensä yhtenä veljeksistä.

Kiven syntymätalo on säilynyt hyväkuntoisena.
Kotiin tultuaan hän meni usein vinttiin eteläisen päätyikkunan eteen ja kirjoitteli siellä runojaan.

Kiven runot on osa meidän kansallisperintöämme  ja samalla historiaa.

Jokainen muistaa ainakin muutaman seitsemän veljeksen nimen ja katkelman seitsemän miehen laulusta.

Kiven synnyinkodin piharakennus toimii nykyisin museona.

 
Näillä pihapiirin kallioilla on Aleksi Kivi  kulkenut.

Lapsuuden ja nuoruuden päivinä hän vietti aikaa kotinsa läheisellä mäellä Taaborinvuorella. Alueella on nykyisin kesäteatteri.

Aleksis Kivi oli kirjallisesti erittäin tuottelias. Lyhyen 38 vuotisen elämänsä aikanahänestä tuli  kansallisrunoilija. Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä teoksen, lisäksi näytelmärunoutta, kertomuksia ja runoja. Jokaisen suomalaisen perussivistykseen kuuluu tuntea Aleksis Kiven tuotantoa, tietää seitsemän veljeksen nimet ja Kiven runoja.