saunapäivä

Meillä on ollut viikottainen talosauna. Saunomisen sanotaan edistävän terveyttä.
Tiedä sitten onko niin, sillä minä tunnen saunan jälkeen itseni väsyneeksi.

joulutähti

   Punainen joulutähti.

maisemakuvat

Kuvasin maantien josta muistin ottaneeni kuvan joskus ennen digaikaa.

Sama maisema tasan kaksikymmentä vuotta aikasemmin syksy v.1995

Oikean puolen puut ovat kasvaneet leveyttä ja oiken puolen koivut kasvaneet isommiksi.

kärpäsloukku on lihansyöjäkasvi

Kärpäsloukulle pitäsi tarjota hyönteisiä, mutta ilman niitäkin se on viihtynyt. Sitä ei kuitenkaan saisi kastella lannoitevedellä.  Mulla tulee olla hapanta. Kasvi on oikeastaan suokasvi, kuten kihokki.
Käspäsloukku on innokas kukkimaan ja tekemään siemeniä. Sopivissa oloissa siemenet itää hyvin.  Syksyn mittaan niistä kasvaa pieniä ruusukkeita.
Kärpäsloukku tarvitsee talvella lepopaikan viileässä. Jos hyvin käy se jatkaa kasvuaan keväällä. Syksyiset pienet siementaimet ei ole kestäneet talvehtimista.

 

 

 

 

musta

katoava menneisyys

Tällä paikalla oli lato vielä viime vuonna.

Kuvan ladosta otin puolitoista vuotta sitten. Kuvat on otettu melko tarkasti samalta kohtaa.
Vanhojen latojen katoaminen maisemasta vie mukanaan palasen menneisyyttä.

merikaupunki kotka

 Kotka on merellinen kaupunki. Näkymiä Sapokan vesipuistosta ja Katariinan puistosta.

 

kumpaa reittiä

Kumpaako reittiä ylittäisin joen, olisi mukava kokeilla mihin pystyy.

Tuumasin, että rohkeus ei riitä, sillä pelkään vähänkään korkeita paikkoja

vanha kalkkilouhos

Sipoon rajamailla on vanha kalkkilouhos. Louhoksia on useita ja ne sijaitsee metsän keskellä, niin että ne huomaa vasta kun osuu kohdalle.
Paikka vaikuttaa aika pelottavalta, koska louhokset näyttää aika syviltä ja syviä ne varmasti ovatkin. Täältä lohuhittiin kalkkia 1800 luvun alusta alkaen noin sadan vuoden ajan. Louhokselle rakennettiin silloin rautatie, joka oli hevosvoimainen.

pihlajanmarjat punertaa

Punertaa marjat pihlajan kuin verta niillä ois..

Syksy tuntuu aina haikelta ja surulliselta, kesä jota niin odotettiin on takana.
Syys synkeät toi päivät ja myrskyt pauhuisat, Ne linnunlaulun veivät ja kukat armahat.
En muista yhtään iloista syyslaulua mutta suruisia lauluja sitäkin useamman.

Punertaa marjat pihlajan kuin verta niillä ois.
 

Lintu pieni syksyn tieltä kesän maille rientelee.
 

Hyvästi jääkää nyt hyvät ystävät,
maille vierahille nyt pääskyt lähtevät.

 

 

 

Syksy jo saa, harmaa on maa,  koivuista lehdetkin pois putoaa.
Lintusten tie etelään vie,  siellähän kesäkin ikuinen lie.

(lauluja kouluajoilta)