telkkä pariskunta

Telkät ovat saapuneet pesimäseudulleen.
Telkkä on pönttöpesijä ja se tarvitse isoreikäisen pöntön. Koska pöntöistä on usein pulaa, niin samaan pönttöön voi joskus munia useampi naaras, joista hallitsevin naaras suorittaa muninnan.
Naaraille voi tulla riitaa pöntön omistusoikeudesta, mutta yleensä kuitenkin pesintä onnistuu.
Telkkä munii noin  8-10 munaa. Muninta alkaa huhtikuulla ja  kestää reilun kuukauden.
Munat kuoriutuu lähes samanaikaisesti.
Poikaset hyppää pesästä alas noin vuorokauden iässä ja emo johdattaa ne heti veden äärelle.
Telkkänaaras on ns. huolimaton emo ja usein poikasia on sen seurassa muutama tai yksi, muut poikaset ovat jossain ruovikossa, jossa emo saattaa oleilla välillä niiden kanssa.
Koiras ei osallistu poikasten elämään.

lumikellot kukkii

Kevään varhaisimpia kukkia on lumikello. Nämä kukkii etelänpuoleisessa puiston rinteessä.

liukkaat kelit

Viime viikkojen kelit on olleet hankalia jalankulkijoille ja autoilijoillekin.
   Paikoin on kuoppia ja lammikoita ja kävelytiet ovat muhkuraisia ja erittäin liukkaita.

       Myös sivukatujen autotiet on huonossa kunnossa ja tiellä syvät urat.
        Omalla autolla en näistä paikoista aja.

muuttolinnut kevään airueina

Koskenmäenjoen suulla oli muutamia vesilintuja.

kevään liukkautta

    Variksia ei liukkaat kelit haittaa.

puukiipijä ruokapaikalla

Sää oli pakastumassa. Eilen ja yöllä oli satanut lunta ja lumi upotti kävellessä polviin asti.
Vein lintuen ruokapaikalle linturuokaa, talipalloja.
Tänään huomasin ensi kertaa ruokinnalla puukiipijän.
Puukiipijä on aika kiva seurattava, se piileksii puun takana ja on hyvin nopea liikkeissään, kun se on puun rungolla ja pujahtaa rungon taakse, niin hetkessä se onkin ihan toisen puun rungolla ja kun se poikeaa maasta hakemaan ruokaa se katoaa, niin ettei sitä näe, ennenkuin se taas toisen puun takaa kurkkaa. Puukiipijän näkeminen ruokapaikalla onkin ilahduttavaa.
Lisäksi näkyi tiklejä ja muutama punatulkku jolle näytti maistuvan puun silmut. Viherpeipon ääntä kuului, ja pari kertaa kanahaukan naukaisu. Oravan huomasin myös kiipeilevän oksilla, mutta on arka. Pakkasta on ja lunta on enemmän kuin vuosikymmeniin ja ruokintaa täytyy vielä jatkaa.

lumen valtaama

    Luminen tie auringonnousun aikaan. Kyllä on lunta riittänyt ja kapeaksi on tie käynyt.

mustanmerenruusu

Otin esille viimevuotiset mustanmerenruusut. Ne on olleet kuivana purkissaan syyskuulta alkaen. Kaivoin purkista esille kävyt, jotka ovat kaksi vuotta sitten ostettuja. Ne ovat kukkineet kahtena kesänä ihan liiankin kanssa. Käpyjä oli liikaa ja niiden pitäisi mahtua kahteen purkkiin. Mutta vaikka ne on purkissa ahtaasti ne ei ole kärsineet ahtaudesta vaan kukkivat runsaasti.
Istutin kävyt uuteen multaan ja laitoin reunoille isommat ja keskelle pienimmät. Kastelin mullan pinnan ja peitin sen kevyesti muovilla. Ne itävät hitaasti ja ehkä maaliskuun alussa voi näkyä jotain elävää purkin pinnalla.

Pari viikkoa sitten kylvetyt keijunmekon siemenet on alkaneet itää. Muutama itävä siemen näkyy.

lumen valtakunta

Viime päivinä on lunta sadellut täällä huomattavan paljon, yli puoli metriä ainakin. Lunta on nyt kaikkialla ja näkymät talvisen taiteelliset. Ulkoilijat voivat nauttia lumesta, mutta kaikille lumi ei ole kuitenkaan mieluisa asia.  Lumityöt on raskaita, jopa oman autopaikan puhdistaminen lumesta on rasittavaa. Kun lunta on paljon, metsän eläimet ja linnut ovat vaikeuksissa, ne eivät löydä ruokaa.

lintujen talviruokinta

Talvi tuli varhain ja lumi peitti maan ja huonolta näytti lintujen talvinen ruokatilanne.
Ilman ruokintaa mustarastaat ei selviäisi pakkasessa ja runsaassa lumessa, sillä pääasiassa ne hakevat ruokansa maasta. Ruokintapaikoilla ne syövät niitä muruja mitä maahan putoaa ruokalaudoilta tai   rasvapalloista. Kävin viemassä linnuille rasvapalloja ja siemeniä. Ruokapaikalla näkyi ainakin kuusi mustarastasta. Lisäksi tiaisia ja varpusia. Taas on satanut lisää lunta ja ruokapaikka peittyy lumeen. Ruokintaa joutuu jatkamaan kunnes maa alkaa sulaa.