keväistä kakkua

Aamu valkeni aurinkoisena ja koleana.
Vielä ei kuki kirsikkapuut koska kevät on ollut kolea ja luonto on myöhässä viikon verran.
Aamulenkillä hain metsästä valkovuokkoja ja nostin kakun pöytään.

.

kirjosieppo kilpailee pönttöpaikasta

Keväällä jäi pönttökierros kulkematta, tarkoitus on siis puhdistaa pöntöt jätteistä. Muutaman pöntön kuitenkin tarkistin ja ne olivat kunnossa. Joskus pönttö on pudonnut tai pudotettu alas puusta. Pöntöt on kiinnitetty niin ettei ne vahingoita puuta. Tarkistan pöntöt ainakin kerran.
Pönttöpesijöistä varsinkin kirjosieppo tarvitsee pöntön läheisyyteen avaraa tilaa, koska se nappaa ravinnon lennosta. Tiaiset etsivät ruuan oksilta ja maastosta ja ne voi pesiä metsäisemmässä paikassa.
Tiaiset aloittaa tavallisesti pesänrakentamisen huhtikuun loppupäivinä.
Kirjosieppo saapuu toukokuun alussa ja aloittaa hyvin nopeasti etsiä vapaata pönttöä. Usein kirjosiepon saapuessa tiaiset aloittelevat munintaa. Jos pihapiiristä ei löydy kirjosiepolle vapaata pönttöä, sen tehtävä on vallata itsellen pönttö ennekuin naaras saapuu. Kirjosieppo koiras voi tarkkailla useita pönttöjä, valitakseen sopivamman. Munintavaihessa tiaiset usein ruokailevat kauempana pesäpöntöstä, eivätkä huomaa kirjosiepon valtausaikeita. Kirjosieppo laulaa jokaisen valitsemansa pöntön lähellä ja katsoo mikä niistä olisi mieluisin omia itselleen. Kun valinta on tehty, se aloittaa kuljettaa nopeasti sinne pesätarvikkeita. Tiaisen munat peittyvät jopa päivässä pesäainesten alle.
Kun tiainen tulee pesälle, se huomaa munien peittyneen kirjosiepon pesäainesten alle.
Kirjosíepponaaras hyväksyy yleensä sen pöntön, jonka koiras on valinnut, naaras sisustaa pesän mieleisekseen.
 Joskus nimittäin käy niin, että kirjosiepon saapuessa muutolta tiainen hautoo. Silloin pesän valtaaminen on vaikeaa. Jos kirjosieppo on innokas valtaaja, tiainen voi yllättää sen pesästä ja tilanne voi päättyä kirjosiepon kuolemaan. Talitiainen tappaa niin kirjosiepon kuin myös sattumalta pönttöön eksyneen sinitiaisenkin. Sinitiainen on kirjosiepolle helpompi vastus.

Tänään pysähdyin kuulostelemaan, kirjosieppo oli löytänyt pöntön ja lauloi lähellä.
Tulin hyvälle tuulelle. Kirjosieppo oli lentänyt tuhansia kilometrejä ja palattuaan kotiseudulleen löysi pöntön, jonka oli keväällä laittanut paikalleen.
Kirjosieppo pitkänmatkan muuttajana uhmaa elämäänsä löytääkseen pesäpaikan ja pöntön.
Tiaiset eivät ole niin valikoivia pesäpaikan suhteen kuin kirjosieppo. Ne voivat pesiä monenlaisissa putkissa, rakennusten koloissa ja erikoisin paikka, olen löytänyt auton bensatankista talitiaisen poikueen, tankki tosin sijaitsi maassa.

kesäkeittiö

Muutama päivä sitten ulkoilureitin varrella kuvasin nämä näkymät. Jonkinlaista asumista tai leiriytymistä siinä on ollut.
Onneksi asukkeja ei näkynyt, olisin voinut säikähtää. Voisiko olla vaikka kesäkeittiö.

kärsimyskukan kasvattelua

Kärsimyskukka on sopivan helppo ja myös sopivan vaikea laji kasvatettavaksi.
Edellisen kärsimyskukan ostin kolme vuotta sitten. Se ei tehnyt nuppuja, kasvoi vaan metrikaupalla. Heitin sen menemään koska se ei kukkinut ollenkaan. Sitä aikaisemmin olin saanut aikasemmista kärsimyskukista jopa versotkin juurtumaan jotka nekin kukkivat.
Huhtikuulla huomasin kärsimyskukkia myynnissä.  Kasvi on kasvanut jo puolimetriä käynnöstä ja jokaisen lehtisilmun kohdalla on pieni nuppu.

koronasta aurinkoon

Maailman koronatilanne 29.4.2021 klo 12.30 COVID-19-
Kuolleita yhteensä    3 165 968
Tartuntoja yhteensä    150 295 114
Suomi; 29. 4.2021
kuolleita 913   
tartuntoja 86 613

Korona on auringon ulompi kaasukehä ja kaasukehän hajaantumisvyöhyke.Sen lämpötila on hyvin korkea, noin miljoona astetta.
Korona on huomattavasti kuumempi kuin Auringon pinta.
Korona on hyvin harvaa kaasua, ja siitä lähtee aurinkotuuli.
Se on Auringon magneettikentän voimaviivojen täyttämä.
Koronassa on moneen kertaan ionisoitunutta kaasua sekä pölyä.
Ulompana on F-korona, joka valaisee, koska siinä on pölyä, joka heijastaa auringon valoa.

Korona näkyy selvästi auringonpimennyksen aikaan, jolloin koronan epäsäännöllinen muoto paljastaa magneettikentän voimaviivat. (wikipedia).

pixabay

pajusirkku

Pajusirkkukoiras on saapunut samaan rantakaislikkoon, jossa sen viime vuonna huomasin. Se tulee huhtikuun alkupuolella jolloin sen jankuttavaa ääntä alkaa kuulua kosteikoista.
Pajusirkku tarkkailee ympäristöä usein näkyvästi, mutta sujahtaa helposti piiloon. Lintu pesii sirkkulintujen tapaan maahan tai mättään reunalle. Se munii 4-5 munaa, joita se hautoo noin 12 pävää. Poikaset voi lähteä pesästä jopa 8 päivän ikäisinä. Pajusirkku voi tehdä kesän aikana kaksi poikuetta.

Naaraan yleisväri on ruskea ja ulkonäöltään sen voi helposti sekoittaa muihin sirkkulajeihin. 

Suomessa pesii muitakin sirkkulajeja. Keltasirkku on yleisin sirkkulaji ja usein se talvehtii maassamme.

Peltosirkku on harvinaistunut viime vuosikymmeninä.
Pohjansirkun pesimäalue on pohjoissuomessa, laji ei ole kovin runsas.
Pikkusirkku pesii lapissa harvalukuisena.
Lapinsirkku pesii tunturilapissa harvalukuisena ja laji määritetään nykyään pulmusiin.
Pulmunen pesii harvalukuisena tunturilapissa.

hemppo on pieni varpuslintu

Pieni varpuslintu. Se on aika huomaamaton eikä sen lauluun kiinnitä huomiota. Hempot viihtyivät lepän urpujen kimpussa, etsien siemeniä.

järripeippo on pohjoisen lintu

Asuinseudullani ei pesi järripeippoja, enkä niitä täällä näy kuin ehkä muuttoaikoina.
Muutama päivä kuulin niiden ääntelyä, mutta utuisessa säässä en nähnyt lintuja.
Tänään kuulin ääntä toisessa paikassa ja huomasin järripeipon, josta kuva.
Järripeippo on pohjoisen lintu ja lapissa sen lauluääni on yleisimpiä lintuääniä.
Lapin vieraan näkeminen näillä seudulla ilahdutti, ehkä se jatkaa matkaansa pohjoiseen.

punkkirokotetta hakemassa

Olen vuosien ja vuosikymmenten aikana kulkenut paljon maastoissa, metsissä ja soilla, marjastanut, kerännyt sieniä eikä koskaan tullut punkkeja iholle, ei sitten lapsuuden jälkeen.
Lapsuusaikana punkkeja oli iholla ja kun huomattiin ne nypittiin pois ja iho kutisi jonkin aikaa. Ei niiden vaarallisuudesta puhuttu silloin mitään.
Muutamia vuosi sitten matkustelin pitkin rannikkoseutua ja kuljin monenlaisissa maastoissa. Kotiin tultua tunsin iholla jotain ja punkkihan se oli, sain nypättyä sen heti pois. Punkin jälkeen iholle nousi näppylä. Näppy pysyi iholla yli kuukauden kunnes katosi vähitellen.
Seuraavan kerran kun punkkibussi liikkui täällä päin hain punkkirokotteen, eli puutiaisaivokuumerokotteen sekä sen jälken kaksi tehosterokotetta.
Sittemmin punkki on tullut muutaman kerran iholle, mutta olen sen heti huomannut.
Edellisestä punkkirokotteesta on nyt  3 vuotta. Rokotebussit kulkee paikkakunnalta toiselle kevään ja alkukesän aikaan. Kävin hakemassa punkkirokotteen.

pieniä koreja

Huomasin lahossa laudan kappaleessa pieniä siistejä koreja. Korin sisällä olevat on pieniä linssejä.
Löysin niille nimeksi leipäkorisieni. Aika erikoisen näköisiä ovat, ihan kuin karkkeja.