joulun aika

Laitoin joulua ikkunaan.

 

keskeneräistä joulua

Rauhallisesti meni pyhäpäivät kahdestaan. Elämänmeno on nykyään sellaista, että jokainen viettää aikaa itsekseen. Keltään ei tullut joulukorttia, itse lähetin kaksi, kukaan ei muistanut.
Joulun vietto tahtoo nykyisin jäädä siihen, että laitan kynttilöitä ja joulukukkia.
Mutta mitä lähempänä joulu on, sitä enemmän se alkaa kyllästyttää.
Kuusikin jäi kasaamatta, otin sen paketista esille, mutta se en viitsinyt alkaa koota sitä muutaman päivän takia. Kissat sai leikkiä kuusen koristeilla jotka oli lattialla kuusen vieressä.

Joulurekkaa katsomassa

 Joulurekka tuli tänä vuonna vierailulle. Matka oli sen verran lyhyt että kävin sitä katsomassa ja kuvaamassa. Kylmästä ja viimaisesta säästä huolimatta ilmaisen Colajuoman jonottajia oli paikalla jonkin verran. Itse viivyin sen aikaa että rekan valot syttyi ja otin valokuvat.

joulukortteja

Kaupassa näkyy hyllykaupalla kauniita joulukortteja.
Ostan niitä omaksi ilokseni, kortit tuovat mieleen joulumuisteluita.
Halusin etsiä kortteja, jossa olisi aiheena seimen lapsi, mutta niitä kortteja ei enää tahdo löytyä.
Nykyään en monta korttia lähetä postiin kautta ja sitäkin vähemmän niitä saan, jos lainkaan.

jouluiset leipomukset

 Joulun perinteisiin kuuluu piparien leipominen. Mitään yhtä ja ainoaa ohjetta ei niihin ole, vaan teen milloin milläkin ohjeella.
Vaaleita pikkuleipiä teen harvemmin kaaviloimalla, mutta huomasin vanhan ohjeen. Vaaleisiin tarvittiin voita, sokeria, vehnäjauhoja, kananmunia ja leivinjauhoa ja ripaus kanelia.

Oikeastaan tykkäsin näistä vaaleista enemmän kuin tummista pipareista.

valkoinen amaryllis

Lokakuun alkupuolella laitoin kuvan amarylliksen sipulin kasvamaan. 
Vähän yli kuukauden kesti odottaa ensimmäistä kukkaa. Kukintaa oli mukava odotella.
Huomasin tänään kukkakaupassa valmiiksi kukkivia ja samanhintaisia kuin tämän sipuli oli.

asiaa kahvista

Kahvipensaat kasvaa päiväntasaajan seutuvilla. Kun marjat ovat punaisia ne on valmiita poimittavaksi. Marjoja poimitaan sekä koneellisesti, että käsin.
Keräämisen jälkeen marjoista eroitetaan hedelmäliha ja pavut, eli siemenet ja kuivataan.
Marjojen käsittely on sujuttava nopeasti, jotta  laatu säilyy hyvänä.
Kahvin laatuun vaikuttaa niiden käsittely sekä tasalaatuisuus.
Kun marjojen pavut ovat kuivuneet, ne säkitetään ja ne lähtevät valtamerien kautta matkaan.
Kahvipaahtimossa ne käy läpi tarkistuksen ja ne paahdetaan.
Seuraavaksi ne jauhetaan pannu- tai suodatinkarkeuteen.
Sitten ne pakataan myyntipakkauksiin ja ovat valmiina lähtemään kauppoihin.

kuvat pixabay

Monet kaupat myyvät kahvia myös papuina, jolloin ne voi itse jauhaa myymälän koneella tai omalla kahvimyllyllä. 
Lapsuuden kodissani oli kahvimylly, saman näköinen kuin kuvassa. Käsikäyttöisen kahvimyllyn yläosaan laitettiin kahvipapuja ja pyöritettiin vivusta jolloin alaosan laatikkoon jauhautuu kahvijauhetta. Kahvi myytiin entisaikaan neljänneksen paketeissa papukahvina, pavut jauhettiin joko kaupassa tai kotona.

kisu ulkoilee

 Kissat pitää ulkoilusta joskus liiaksikin ja kotiin tullessa ovat sitä mieltä, että pitää lähteä uudelleen.

pihlajanmarjat ja ennustukset

Tänä syksynä on pihlajissa marjoja enemmän kuin koskaan muistan.
Tulevan talven säätäkin on ennustettu pihlajanmarjoista.
Yhden uskomuksen mukaan runsas marjasato tietää vähälumista talvea.
Toisen mukaan se tietää kylmää ja runsaslumista talvea.

näsinmäen näkymät

 Porvoon Näsinmäellä kallion päällä on näköalapaikka, josta on hyvät näkymät kaupungin ylle.

  

sakkopaikka

Tällä maantiellä on 60 km  nopeusrajoitus. Taajamamerkin kohdalla se muuttuu 50 nopeudeksi.
Mutta 100 metriä myöhemmin se onkin enää 40 km.
Tuttu reitti ja oletin ajavani tavallisen liikennevirran mukaan, joka on 50-60 km tunnissa.

Huomasin tien reunassa bussipysäkillä vasemmalla mustan auton. Ja heti seuraavalla linja-autopysäkillä toisen samanlaisen mustan auton. Samalla räpsähti kirkas valo joka ihan sokaisi minut.
Käännyinristeyksestä takaisin ja ajoin samaa reittiä, laitoin videon nauhoittamaan, kuvat tässä ovat videolta. Kyllä, ovat liikkuvan poliisin autoja.
Niissä ei näy mitään poliisiautotunnusta jotta niitä ei tunnistaisi liikenteessä.

(piilotin tiedot näkyviltä)

Viikon kuluttua tuli 100 euron sakkolappu kotiin.
Nopeuteni oli 48 km/ t.
Jos olisi ollut 46 km/t maksua ei olisi tullut.
Se oli 100 metrin matka liikennemerkkien väli.

emäsalon tyrnit

Emäsalon silta.

Rannalla kasvaa tyrniä. 

 

Joitakin vuosia sitten siellä oli pensaita paljon enemmän ja marjoja oli pensaat punaisenaan. Nyt suurin osa taimista on kuollut. 

Tyrni on kaksikotinen, mutta lisääntyy kasvullisesti tekemällä juurivesoja. Siemeniä ja hedelmiä varten sen tarvitsee pölyttäjän. Tämä on ehkä poikatyrni, koska siinä ei ole yhtään marjaa. 

Tyttötyrnissä oli marjoja. Mutta tänä vuonna marjasato on melko vähäinen.

Marjat oli vielä kovia ja raakoja. Ne kypsyvät vasta syyskuulla.

Rannalla kasvoi merikohokkia ja pietaryrttiä ja reunassa meriväinönputkea.
Kivenlohkareet rannassa ovat punasävyistä Emäsalon graniittia.

kiviset portaat ja huvimaja

Puisto sijaitsee Tuusulassa  Aleksis Kiven kuolinmökin lähellä.
Aluetta on viimeaikoina kunnostettu ja halusin mennä katsomaan millaiselta paikka näyttää.

Kallion laella on pieni huvimaja, ovet oli suljettu. Huvimajan vierestä lähtee alas jyrkät portaat

Jyrkänteen kivisissa portaissa on erilaisia kuvioita.

vanhan koivun juurella

 

Kirjoitan juurella ison vanhan puun, tukeva, vahva runkonsa on selkänojani, tuohensa innoittajani,
lehtensä värisevät antavat minulle sanansa,
kertovat tarinansa.
Minä itken kirjoittaessani, en surusta vaan ilosta, liikutuksesta kuunnellessani kauniita sanoja, joita puu minulle luovuttaa varastoistaan.
En minä tiennyt, en uskaltanut toivoakaan, että voisin puun kanssa keskustella tällä tavalla,
saisin kuulla jotain ihmeellistä.
Kurkotan kohti taivasta ollakseni läsnä itsessäni, laitan oksani vasten tuulta tunteakseni olevani elossa, hitaasti varistan lehtiäni, että uudistuisin, juureni kaivautuvat maahan, että voisin tuntea olevani turvassa ja vahva maailman keskellä, kuoreni on suoja, että saisin rauhan. En pyydä mitään, en odota mitään, mutta olen onnellinen, että olen tähän syntynyt, en sattumalta tuulen kuljettamana vaan tarkoituksellisesti, että tässä olisin ja säteilisin ympärilleni.
Minä olin hiljaa, niin hiljaa, niin pitkään. Tahdoin syleillä puuta, sen vanhaa rosoista runkoa ja se antoi minun tehdä niin. Olin siinä pitkään hiljaa, minusta oli hetkeksi tullut puu, niin luulin,
mutta sitten ymmärsin, että me olemme samanlaisia, ihan samanlaisia,
ei meissä ole mitään eroa, lopulta olemme samaa maata.
(Sari Lehtimäki,runotalo.fi)

halosenniemen puutarha

 Poikkesin Tuusulaan Halosenniemeen.

 

Puutarhassa oli kukka-istutuksia.

kiskot vievät eteenpäin

Kiskot vie junaa, mutta näillä raiteilta ei kauas matkusteta. 

Tässä on vanha pysäkkipaikka.

Puskittunut rautatie toiseen suuntaan.

  a

kivikasvoja ei naurata

Taidetalon kulmilla huomasin nämä kivikasvot.

taidetalon kulmilla

Taidetalon kulmilla kävin kuvaamassa. Vaikka en sisälle mennyt, niin ulkoa löytyi paljon taiteellista
katsottavaa.

 

Sisätiloissa oli näyttely avoinna elo-syyskuulla.