vuoden vaihtuessa

Hyvää uutta vuotta.

lumienkeli

En ole vielä liian aikuinen tekemään lumienkeleitä.

niin joulu joutui

valoa jouluun

Vuoden pimeimpänä aikana kaikenlainen valo on piristävää.

joulun aikaa

lunta satoi

meillä on kissanpäivät

     Kissoilla päivät kuluu nukkuissa, kunhan muistaa välillä syömässä käydä.

kirkkokonsertti tuusulassa

Tuusulan vanhassa kirkossa järjestettiin Klimenkon joulukonsertti. Sisäänpääsymaksua ei ollut ja väkeä oli tullut enemmän kuin istumapaikkoja oli. Itse olin seisomapaikalla.

liikuntapuiston laitteet

      Liikuntapuistossa on tasapainoa testaavia laitteita, joita on mukava kokeilla.

nyt leivotaan

lintuja pihlajanmarjoilla

Tilhiä on näkynyt pihlajanmarjoilla.

Pihlajissa on paljon marjoja.

valoteos

hanhet muuttavat

  Valkoposkihanhet laskeutui pellolle.

kärsimyskukka kukkii

Kärsimyskukan kasvatus onnistuu joskus hyvin ja joskus sitä ei saa millään kukkimaan. Oma kokemus on se, että kehittääkseen nuppuja se tarvitsee viileät olot. Kun se on aloittanut kukinnan, nuppuja muodostuu lisää pitkän aikaa. Kukka aukeaa yleensä aamulla hyvin nopeasti, kukka kestää vain päivän.  Jos kasvi viihtyy se voi kasvaa hyvin nopeasti jopa 2-3 metriä kesän aikana.  Kasvi on hankala talvettaa, koska se on niin iso. Keväällä sen voi leikata ja leikatuista pätkistä voi onnistua juurruttamaan uusia taimia.  Se tarvitsee tasakosteutta ja paljon valoa. 

lokakuun päivä

Jonkun örkin talvehtimispaikka.

syksyn värejä

  Aamulla oli taas kauniit värit luonnossa.

muuttolintujen lähtö

Muuttolintujen lähtevän nään
niiden lentoa katsomaan jään;
siiven iskuin ne tahtia lyö
kun on pimeä syksyinen yö.

Yli merien, suurten vesien,
läpi hämärien vaarojen,
johdatusta luoja niille suo
päiväpilven varjot suojaa luo.

Ranta kaukainen niitä odottaa
taakse jää rakas synnyinmaa.

Muuttolintuja katsomaan jään
kohti etelää menevän nään.

Aamu autereen taa
aura pois katoaa.

sumuinen syysaamu

valkea kärsimyskukka

 Keväällä ostin tämän kärsimyskukan taimen. Se alkoi kukkia elokuulla.

 

pihlajanmarjat

haikara

Harmaahaikara on aika kookas lintu.Se viihtyy vesien lähellä.
Ruokana se käyttää kalaa, mutta yhtä hyvin sille kelpaa myös vesilintujen poikaset.

Harmaahaikaralla on haikaroiden tapaan pitkä kaula.  Lentäessään se pitää kaulaa mutkalle taivutettuna, toisin kuin esim kurjella, joka lentää kaula ojossa.

Harmaahaikara on karaistunut laji ja voi joskus jäädä talvehtimaan maahamme.

kurpitsaa ja selleriä

    Kesäkurpitsa kukkii.

     Purjoa, lehtiselleriä, porkkanaa ja kukkia

rannalla

Merivesi oli niin lämmintä, että se houkutteli kastelemaan varpaita.

     punasyyskorentoja näkyi rantaheinissä

vadelmien aika

 vadelmia keräämässä

merellisiä kasveja

Tein pienen matkan meren rantaan.
Lintuja ei nyt näkynyt, mutta merellisiä kukkia näkyi.

Merisätkintä esiintyy vain meren rannoilla. Paljon samanlainen on järvisätkin, mutta sitä esiintyy paikoillen vain sisämaan järvissä. Sätkimet on leinikkikasveja.

 
Meren rannan hietikolla kukkii kaunis tutun näköinen kasvi. Löydän sen nimeksi meriasteri.
Meriasteria esiintyy vain meren rannoilla.
Toivoisin näin kauniin kasvin säilyvän tässä jotta saisi ihastella sitä myöhemminkin.

Rantakivikossa kasvoi kohokki. Etsin sille nimeä ja arvelin sen olevan merikohokki.
Mutta luultavammin se on suomenlahdennurmikohokki, joka on nurmikohokin alalaji ja sitä esiintyy vain suomenlahden rannikkoalueella.

Kohokin takana kasvoi lisää merellisiä kasveja, meriputkea ja tyrniä.

Meriputki on väinönputken alalaji, jota kasvaa vain meren rannoilla.
Se muistuttaa hyvin paljon väinönputkea, mutta on kasvultaan matalampi,  eikä kelpaa rohdoskasviksi. Näissä kuvissa väinönputki alkaa olla siemenvaiheessa.

Meren rannassa kasvoi levää, vihreeä ja puhdasta oli tämä levä.

Rannan tuntumassa kasvoi tyrnejä. Pensaassa näkyi jokunen raakile.